Ylikylä (Överby)

SshyWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ylikylä on kylä Ahlaisissa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ahlainen)

Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)

Ahlaisten (Asiakirjoissa myöskin: Hvittisbofjärd, Huittispåfjärd, Hvittsbofjärd, Hvitsbogärde.) nimellä kutsuttiin toisinaan ennen vanhaan sekä Ahlaisten kappelin nykyistä Alakylää että Ylikylää yhteisesti. Useasti erotettiin kumminkin kylät toisistaan siten, että jompaakumpaa niistä nimitettiin Ahlaisiksi ja toista sitten asemansa perustuksella Ytterbyyksi tahi Öfverbyyksi. I6:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli Ahlaisissa maanomistajana eräs aatelismies Klaus Holst, joka vuonna 1557 lahjoitti kuninkaalle puolen Ahlaisten kylää, puolen Viikkalan kylää sekä puolen Ulvilan Isoakartanoa. Miten tämä maa-alue oli hänen haltuunsa joutunut, ei selviä asiakirjoista.

Kunink. kirjeellä annettiin 22 p. huhtikuuta 1622 11 tilaa Ahlaisten Ylikylässä Norrköpingin kokouksen ehdolla pää-majoitusmestari Gotthard Zechlerille. Tämä kuitenkin myi tilansa jo heinäkuun 8:ntena päivänä 1638 Turun hovioikeuden presidentille Juho Kurjelle, Anolan herralle. Hänen kuoltuaan v. 1652 oli tilojen omistajana hänen poikansa valtaneuvos Knut Kurki, Lempäälän vapaaherra. Reduktsionissa tilat ensin peruutettiin, mutta annettiin 5 p. heinäkuuta 1686 kymmeneksi vuodeksi takaisin entiselle omistajalle. Knut Kurki (Puoliso: Uksi Lukretia Kristina Tuomaantytär von Stackelbruch, 2:ksi Barbro Natt och Dag ja 3ksi Kristina Sparre.) kuoli v. 1690 ja tilat joutuivat sittemmin kruunulle. Niistä annettiin yksi, Greppgärdniminen tila, v. 1699 Ahlaisten vastaperustetulle seurakunnalle kappalaisentilaksi. Muista Ylikylän tiloista annettiin Sakarintalo (Zackrisgård), Markuksentalo (Markusgård) ja Lasitintalo (Lassitgård) marraskuun 29:ntenä päivänä 1692 maaherra Lorentz| Creutzille, joka niistä kruunulle luovutti muualla olevia rälssitiloja. Sama henkilö hankki itselleen vähää myöhemmin myöskin Malmgårdin ja Stengårdin rusthollit Ylikylässä sekä Herrgärdin ja Uppgårdin rusthollit Alakylässä. Ylikylässä olevat akumenttitilat Tyykilä, Ollila ja Heikkilä joutuivat sitä vastoin talonpoikien haltuun. Lorentz Creutz (Puoliso: l:ksi Ebba Maria Fleming ja 2:ksi Hedvig Eleonora Stenbock.) myi tilansa eversti Kristian von Stefkenille, joka kuoli joulukuun 8:ntena päivänä 1695. Tilat peri nyt hänen poikansa eversti Maunu Kristian von Stefken,(Puoliso: Anna Beata Fleming.) joka tammikuun 23:ntena päivänä 1698 kihlakunnanoikeudessa sai niihin kiinnityksen. Eversti von Stefkenin kuoltua v. 1704, joutuivat tilat hänen vävylleen majuri Kaarle Kustaa Roosille (Puoliso: Martta Magdalena von Stefken.) ja häneltä oston kautta raatimies Böökille, joka heinäkuun 5:ntenä päivänä 1722 sai niihin kiinnityksen, mutta jo lokakuussa samana vuonna myi ne 14,000:sta kuparitaalerista merikapteeni Eerikki Inbergille Tukholmassa. Tämän ainoa poika Eerikki Eerikinpoika Inberg muutti Suomeen, rupesi kauppiaaksi Poriin ja nai pormestari Henrik Elvingin tyttären Anna Kristina Elvingin († 1766). Eerikki Eerikinpoika Inberg hankki itselleen myöskin Tyykilän, Ollilan ja Heikkilän akumenttitilat Ylikylässä sekä Härkyksen ja Ollaksen akumenttitilat Alakylässä, jotenka hänellä kuollessaan v. 1751 oli koko Ahlaisten Yli- ja Alakylä, paitsi Greppgårdin kappalaistilaa ja Knuutilan rälssitilaa. Eerikki Eerikinpoika Inbergin pojat jakoivat maaliskuun 7:ntenä päivänä 1761 tilat keskenään. Näin sai talouskomissari Jaakko Inberg (Puoliso: Kristina Beata Magdalena Bärling (†1829.)) Herrgärdin rusthollin sekä Ollaksen akumenttitilan, kauppias Henrik Inberg (Puoliso: l:ksi Emerentia Bjugg († 1768) ja 2:ksi Katarina Elisabet Elving († 1792).) Uppgårdin rusthollin sekä Sakarintalon rälssitilan ja Härkyksen akumenttitilan, rälssikamreeri Eerikki Inberg (Puoliso: Katarina Avolin († 1826).) Malmgårdin rusthollin, Markuksen rälssitilan, Heikkilän akumenttitilan ja toisen puolen Tyykilän akumenttitilaa ynnä suorituskomissari Olavi Inberg (Puoliso: Maria Rein(†1829).) Stengårdin rusthollin sekä Lassitin rälssitilan, Ollilan akumenttitilan ja toisen puolen Tyykilän akumenttitilaa. Kauppias Henrik Inberg († 1790) myi kuitenkin jo ennen vuotta 1777 Uppgårdin ja Härkyksen suutari Eerikki Wittsbergille. Toisilla veljeksillä, joista Jaakko Inberg kuoli v. 1812, Olavi Inberg v. 1823 ja Eerikki Inberg v. 1827, oli kullakin useampia lapsia ja jaettiin heidän jälkeensä tilat moneen osaan.

Lähteet

  • Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [1]
Henkilökohtaiset työkalut