CUNELIUS

SshyWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

CUNELIUS suku,(Viipuri>Nevanlinna>) Viitasari

CUNELIUS 67,Benedictus Canuti Cnudsson*1622-†1690*Nevanlinna†Viitasari,Viitasaaren kirkkoherra 1663-1690, pastor,herra Pentti,1662 förordnad till kyrkioherde i Viitasaari,Hänen muotokuvansa on maalattu 1675,puolivartalokuvana hienopiirteisessä kuvassa hän pitää kädessään suljettua kirjaa.2&e.1679(lähde say). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Yo Tartossa 6.3.1650 Bengt Cunelius Benedictus Canuti, Viburgensis U189. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta (ehkä Viipurin kaupungista?). Depositio 4.3.1650. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650. — Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57. Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1663. † Viitasaarella 1690. Pso: 1:o Lisbeta; 2:o Maria. Poika: Viitasaaren kappalainen Israel Cunelius 2842 (yo 1680, † 1713). Vävy: Viitasaaren kirkkoherra Sigfrid Ignatius 2700 (yo 1679, † 1703). Kaima: Pielisjärven kappalainen Bengt Tallbergius U154. Viittauksia: A. Tering, Album Academicum der Universität Dorpat (Tartu) 1632–1710 (1984) #800. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 30, 443; A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710. SSV 23 (1939) s. 37; J. T. Lappalainen, Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana. Studia historica Jyväskyläensia 12 (1975) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2261.

puoliso Elisabet Israelsdotter*n.1630-†e.1678/1679 lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697.Maukolan isäntä-1722,&27.9.1697 puoliso FRIDLANDER 86,Elisabeth*(n.)1664-†1.4.1751,

   lapsia:
   Bengt kast.*21.8.1698-+15.11.1736Rautalammin pappilan talliniemessä&30.11.1722Pieksämäki,
   Elisabeth*20.1.1701-+26.11.1787Viitasaari&,
   Maria Gertrud*21.12.1703,
   Anna*8.1.1706-+1.6.1772&26.9.1736,Annan perukirja on säilynyt,
   Israel*24.5.1709-+1748+Kokkola&n.1733Saarijärvi>Kokkolan tienoille,(erosi),
   Gabriel&..

Birgitta*1659-+h.20.9.1719*Luumäki&, X, Kristina*(n.)1668-+2.11.1742Pälkäne&, Beata*e.1671-+8.5.1741Pälkäne&, Elisabet,elossa 7.6.1726,+Hattula&.

CUNELIUS 51,Israel*x.1.1661/1662-†13.9.1713* ja † Viitasaari,Sacellanus in Viitasaari,1684 Viitasaaren kappalainen, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. Pso: 1:o Elisabet; 2:o 1712 Kristina Schmidt tämän 3. avioliitossa (elossa 1727). Pson edell. aviomies: Kerimäen ent. kirkkoherra Olof Krogerus 2120 (yo 1671, † 1711). Viittauksia: HYK ms., Index s. 46b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #162. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 180 (XL); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 300 (29.11.1682, Gunelius een Tavastensis), 308 (Cunelius); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 23. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 446; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 144.

1&,2&,&1689 puoliso 50,Elisabet*1662-†1713†Viitasaari lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,

CUNELIUS Susanna†1719*ja†Viitasaari puoliso SIMALINUS 56,Samuel(*11.5.1680)-†25.5.1736


Taulu 1119 (taulusta 1120) X Samuel Simalin e. Simalinus, Lappajärven kappalainen, s. 11.5.1680 Ruokolahti, k. 25.5.1736 Lappajärvi. 1.6.1700 Samuel Simalinus, myöhemmin Simalin Samuel Samuelis, Viburgensis 4494. * Ruokolahdella 11.5.1680. Vht: Joroisten kirkkoherra Samuel Simalinus (Samuel Jacobi, † 1712) ja luult. Katarina Ulvich. Ylioppilas Turussa 1.6.1700 Simalinus Sam. Vib _ 230. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1700 d. 1. Jun.] Samuel Simalinus. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1707. — Apulaispappi Viitasaarella 1707, ehkä kappalainen siellä edeltäjän eläessä 1711. Siirtyi Turun hiippakuntaan. Lappajärven vt. kappalainen 1717, vakinainen 1725. † Lappajärvellä 25.5.1736. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1120 Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 ja Katarina Ulvich. 1. Puoliso: Elisabet Charlotta Hammarman, k. 1744 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Erik Hammarman, Kymin kirkkoherra ja Sofia Elisabet Orraeus, k. 1727. 2. Puoliso: Susanna Israelintytär Kunelius, Taulusta 1106, k. 1712 Viitasaari. Vanhemmat taulusta 1122 Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari ja Elisabet, s. 1662, k. Viitasaari. Lapset: 1. Kaisa Simalin, s. 11.2.1705 Turku ?. Tauluun 1106. 2. Christina Simalin, s. 10.10.1712 Viitasaari 3. Puoliso: Vihitty noin 1719 Agneta Johansdotter, k. 23.1.1723 Lappajärvi (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Juho ja -. Lapset: 3. Samuel Simalinus, Korsnäsin kappalainen, s. noin 1719, k. 29.6.1791 Korsnäsi

Taulu 1120 (taulusta 1121) XI Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1121 Jakob ja -. Puoliso: Katarina Ulvich, Taulusta 1119 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Lapset: 1. Samuel Simalin e. Simalinus, s. 11.5.1680 Ruokolahti. Tauluun 1119. 2. Agneta Samuelsdotter Simalinus

Taulu 1121 XII Jakob Puoliso: -, Taulusta 1120 Lapset: 1. Samuel Jacobi Simalinus. Tauluun 1120.

Taulu 1122 (taulusta 1123) XI Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari, , haudattu 13.9.1713 Viitasaari. 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1123 Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari ja Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630, k. ennen 1678. 1. Puoliso: Vihitty 1689 Viitasaari Elisabet, Taulusta 1119, s. 1662, k. Viitasaari, ikä 51 Lapset: 1. Gabriel Israelinpoika Kunelius, Varusmestari, kersantti, s. 1690 Viitasaari, k. Viitasaari 2. Bengt Israelinpoika Kunelius, Isäntä, s. 6.9.1700 Viitasaari, k. 16.5.1775 Saarijärvi 3. Elisabet Israelintytär Kunelius 4. Israel Israelinpoika Kunelius, s. 1710, k. 3.6.1774 Saarijärvi, Pyyrinlahti Riihiniemi 5. Susanna Israelintytär Kunelius. Tauluun 1119. 2. Puoliso: Vihitty 27.5.1712 Viitasaari Kristina Tomasdotter Schmidt, k. Viitasaari Vanhemmat Tomas ja -.

Taulu 1123 (taulusta 1124) XII Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650, nimellä Benedictus Canuti Viburgensis. Oli kotoisin Viipurin hiippakunnasta, ehkä Viipurin kaupungista. Depositio 4.3.1650. Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykmentin?) komppaniansaarnaaja 1655-57. Viipurin piispan palkkapitäjän, Luumäen sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1662-90. Benediktuksen toinen puoliso oli Viitasaarella noin 1678 vihitty Maria.

Teininä ollessaan Kuneliusta syytettiin ja sakotettiin Sven Olavinpoika Philin taposta, minkä hän suoritti nyrkillä lyöden. Sen jälkeen Kunelius kirjoittautui Tarton yliopistoon, missä luki papiksi. Hän kirjoitti latinankielisen valittelurunon Samuel Mattias Toljan kuoleman johdosta, ja se painettiin Tartossa 1652. Benedictus Canuti Kunelius toimi ensin Pähkinälinnassa sotilaspappina, sekä kirkon puolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui rintamilla, ja heiltä jäi odottavia naisia, joita ei oltu vihitty virallisesti sulhojen kanssa. Lappeen käräjäkunnan kirjoissa vuodelta 1656 on mainittu "kiellettyyn hedelmään" koskemisen ennen aikojaan olevan nuhtelemisen arvoinen teko sekä kirkon että Kuneliuksen mielestä, vaikka Hän antaakin teon anteeksi. Ennen Viitasaarelle tuloaan Kunelius toimi varakirkkoherrana Luumäellä noin 1660. Kuneliuksesta maalattiin muotokuva vuonna 1675, ja se on edelleen Viitasaaren kirkkoherranviraston seinällä. Hänellä oli selvä käsiala, mikä käy ilmi tuon ajan henkikirjoista. Hän oli kiivas ja armoton sanan julistaja sen aikaisille seurakuntalaisille. Hän kirjoitti kirjeitä aina Ruotsin kuningasta myöten ja anoi helpotuksia verorasituksista. Hänen palkkansa oli luontaispalkkio toimituksista, joita hän tehtävistään määräsi seurakuntalaisiltaan, sekä lampaan reisi lisää, jos piti saarnata surutalossa sekä veisata surusaattueessa.

Jorma Aulan lehtikirjoituksessa kerrotaan Kuneliuksesta seuraavaa: "Kiivas Cunelius piti seurakunnan kurissa. Kiivas ja tulinen oli tämä mies. "Hän oli kiivanlainen ja sai vihamiehiä. Kirkkoherra oli laki ja järjestys vielä 300 vuotta sitten. Mies nimeltä Benedictus Canuti Cunelius oli silloin Viitasaaren kirkkoherrana. Hänen kuvansa elää nykypäivänäkin. Tuntemattoman taiteilijan maalauksesta Cunelius pappilan seinällä katselee seurakunnan seitsemättätoista kirkkoherraa. Cunelius siis pani Viitasaaren ihmiset kuriin ja järjestykseen. Edellinen lainaus oli teoksesta, joka kertoo Viitasaaren pappien nimet. Cunelius oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Mies, josta on tehty öljymaalaus 300 vuotta sitten. Se on säilynyt rapistumatta yli vuosisatojen. Benedictus Canuti Cunelius tutkii öljymaalaukselta Viitasaaren seitsemättätoista kirkkoherraa. Kirkkoherra Heikki Karjalainen kaivaa laatikoistaan nipun Cuneliusta esittäviä papereita. Ajat ovat muttuneet. Kirkkoherran ei todennäköisesti nykypäivänä tarvitse olla yhtä kiivas. -...toimen ja järjestyksen mies, mutta kiivanlainen, josta syystä sai vihamiehiäkin, naurahtaa kirkkoherra Karjalainen. Sellainen siis oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Cuneliuksesta tehty maalaus on aikaisemmin ollut Viitasaaren kirkossa, nyt se on kirkkoherranviraston seinässä. Eräiden lähdeteoksien mukaan Cunelius oli mahdollisesti ollut kotoisin Viipurista. Siellä hänet mainitaan teininä vuonna 1648. Elämä ei ollut helppoa vuosisatoja sitten. Hieman myöhemmin syytettiin Cuneliusta miestaposta. "Hän oli muka lyönyt kuoliaaksi Viipurin Siikaniemessä eläneen Sven Olavinpoika Pijhlin, joka mainitaan suureksi tappelupukariksi. Cunelius pääsi siitä asiasta korkeilla sakoilla". Näin hänestä kerrottiin pappien luettelossa. Vuosi 1652 toi Cuneliukselle surun. Hänen ystävänsä Samuel Mattiae Tolja kuoli. Cunelius kirjoitti hänen muistolleen runon latinaksi. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti: Varjoa vain elo on ja se kiirein niin ohi rientää, niinkuin kukka se on, joka kesken irtosi puusta, nopsa sen kukkiminen, vaan nopsa on kuihtuminenkin. Hauras niin elo ihmisen on, niin murtumavalmis, aikansa kasvaa se noin, taas jälleen aikansa kuihtuu. Varmaksi nähdä sen saa, miten syntymähetkestä saakka yksin askelin käy elo, kuolema, myötä ne meillä, kuihdumme hiljalleen, yks' silti on sammumishetki. Syntymäpäivästään niin kasvoi kuin versova kukka, muusain ystävä myös. Isä kunnianarvoisa itse äitikin kunniaks ilon toivoi aihetta hältä, vaan hänet kuolema vei, vei äkkiä iskevä Tuoni. Siitä on murhetta nyt koti täynnä ja kyynelet virtaa. Vaan hän, Herrassa kuollut, on astunut tähtien tarhaan, Autuas! Kristuksessa hän on, elo ainiaan hällä. Ruumista peittää maa, vaan kerran maasta hän nousee tuomiopäivän kirkkaus kun yli pilvien loistaa, oikeus - nähdä tuo - kotimaahan on astua hällä. (Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canut Cunelius Wib. Carelius) Runon on suomentanut Mäntän kirkkoherra Jaakko Heikinheimo viime lokakuun 10. päivänä. Cuneliuksen runo Samuel Mattiae Toljan kuoleman johdosta on painettu Tartossa. Tänä vuonna Benedictus Canuti Cuneliuksen historiassa ylitetään yksi rajapyykki. Vuosi toisensa jälkeen on vierinyt hänen historiaansa, joka on monelle tuntematon. Hänen jälkeläisiään on vieläkin Viitasaarella. Cuneliuksen muotokuvaa on verrattu nykyisiin Kuneliuksiin. Yhtä näköä on olemassa." (Viailan Suku I, 2, , Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1124 Nuutti ja -. 1. Puoliso: Vihitty noin 1655 Viitasaari Elisabet Israelisdotter, Taulusta 1122, s. noin 1630, k. ennen 1678. Benediktus Kuneliuksen vaimon Elisabetin sukunimestä eikä patronyymistä ole varmaa tietoa. Erään sukuselvityksen mukaan hän olisi ollut Israelintytär. Tätä tukisi se, että perheestä löytyy Israel-niminen poika, joka näin ollen olisi saanut nimensä isoisänsä mukaan Vanhemmat taulusta 1125 Israel ja -. Lapset: 1. Pentti Kunelius, Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697, s. 1657 Luumäki, k. 1754 2. Brigitta Cunelius, s. 1659 Luumäki, k. 20.9.1719 Viitasaari 3. Elisabet Kunelius, k. Hattula 4. Israel Kunelius, s. 1.1662 Viitasaari. Tauluun 1122. 5. Isaac Kunelius, s. 1665 Viitasaari, k. Viitasaari 6. Beata Kunelius, s. Viitasaari, k. 1741 Pälkäne 7. Anna Kunelius 8. Kristina Bengtsdotter Kunelius, s. 1668 Viitasaari, k. 2.11.1742 Pälkäne 2. Puoliso: Maria Ignatius, s. noin 1630 Lapset: 9. Gabriel Kunelius

Taulu 1124 XIII Nuutti Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Benedictus Canuti Cunelius, s. noin 1622 Nevalinna. Tauluun 1123.

Taulu 1125 XIII Israel Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630. Tauluun 1123.


Cunelius

Index personarum

Cunelius, Benedictus Canuti 1652.63

63. Adr: Samuel Matthiae Tholia – Aut: Benedictus Canuti Cunelius (cf. 59)

H (def), [Tartu UB (def)]

EPICEDIUM


           Vita mea est velut umbra, cito quae praeterit jctu,
           Vita mea est veluti Flos, qui cadit arbore crescens,
           Vita cito floret, celeri marcescit et ictu.
           Sic Hominum fragilis vita est semperque caduca,

5 Quae quando crescit, pariter descrescit in horis.

           Dant exempla fidem, qua primum nascimur hora,
           Prorepunt juncto pede vitaque morsque parata,
           Paulatim morimur, momento extingvimur uno!
           Hoc probat exemplo Samuel Toliander oberto.

10 Crescebat primo veluti flos laetus ab ortu,

           Et Musis addictus erat. Pater ipse Verendus
           Ipsa verenda Parens sperabant gaudia laeta
           Quando cadit subito properata morte peremptus.
           Hinc o tota domus lachrymis flet moesta suborbis,

15 Ille sed in Christo moritur; coelumque subintrat

           Mens pia! cum Christo conjungitur: et bene vivit.
           Corpus humo tegitur; tandem terraque resurget
           Fulgebit toto lux quando novissima coelo:
           Filius hic postliminij tum jure videndus.
                                                                                    Extremi honoris causa inter lacrymas
                                                                                                                   scribebat

Benedictus Canuti Cunelius,

                                                                                                                   Wib-Carelius.

CUNELIUS

Valitteluruno 

Eräässä Jorma Aulan lehtikirjoituksessa kerrotaan Kuneliuksesta seuraavaa.

"Kiivas Cunelius piti seurakunnan kurissa. Kiivas ja tulinen oli tämä mies. "Hän oli kiivanlainen ja sai vihamiehiä. Kirkkoherra oli laki ja järjestys vielä 300 vuotta sitten. Mies nimeltä Benedictus Canuti Cunelius oli silloin Viitasaaren kirkkoherrana. Hänen kuvansa elää nykypäivänäkin. Tuntemattoman taiteilijan maalauksesta Cunelius pappilan seinällä katselee seurakunnan seitsemättätoista kirkkoherraa. Cunelius siis pani Viitasaaren ihmiset kuriin ja järjestykseen. Edellinen lainaus oli teoksesta, joka kertoo Viitasaaren pappien nimet. Cunelius oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Mies, josta on tehty öljymaalaus 300 vuotta sitten. Se on säilynyt rapistumatta yli vuosisatojen. Benedictus Canuti Cunelius tutkii öljymaalaukselta Viitasaaren seitsemättätoista kirkkoherraa. Kirkkoherra Heikki Karjalainen kaivaa laatikoistaan nipun Cuneliusta esittäviä papereita. Ajat ovat muttuneet. Kirkkoherran ei todennäköisesti nykypäivänä tarvitse olla yhtä kiivas. - ...toimen ja järjestyksen mies, mutta kiivanlainen, josta syystä sai vihamiehiäkin, naurahtaa kirkkoherra Karjalainen. Sellainen siis oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Cuneliuksesta tehty maalaus on aikaisemmin ollut Viitasaaren kirkossa, nyt se on kirkkoherranviraston seinässä. Eräiden lähdeteoksien mukaan Cunelius oli mahdollisesti ollut kotoisin Viipurista. Siellä hänet mainitaan teininä vuonna 1648. Elämä ei ollut helppoa vuosisatoja sitten. Hieman myöhemmin syytettiin Cuneliusta miestaposta. "Hän oli muka lyönyt kuoliaaksi Viipurin Siikaniemessä eläneen Sven Olavinpoika Pijhlin, joka mainitaan suureksi tappelupukariksi. Cunelius pääsi siitä asiasta korkeilla sakoilla". Näin hänestä kerrottiin pappien luettelossa. Vuosi 1652 toi Cuneliukselle surun. Hänen ystävänsä Samuel Mattiae Tolja kuoli. Cunelius kirjoitti hänen muistolleen runon latinaksi. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti:

Varjoa vain elo on ja se kiirein niin ohi rientää,

niinkuin kukka se on, joka kesken irtosi puusta,

nopsa sen kukkiminen, vaan nopsa on kuihtuminenkin.

Hauras niin elo ihmisen on, niin murtumavalmis,

aikansa kasvaa se noin, taas jälleen aikansa kuihtuu.

Varmaksi nähdä sen saa, miten syntymähetkestä saakka

yksin askelin käy elo, kuolema, myötä ne meillä,

kuihdumme hiljalleen, yks' silti on sammumishetki.

Syntymäpäivästään niin kasvoi kuin versova kukka,

muusain ystävä myös. Isä kunnianarvoisa itse

äitikin kunniaks ilon toivoi aihetta hältä,

vaan hänet kuolema vei, vei äkkiä iskevä Tuoni.

Siitä on murhetta nyt koti täynnä ja kyynelet virtaa.

Vaan hän, Herrassa kuollut, on astunut tähtien tarhaan,

Autuas! Kristuksessa hän on, elo ainiaan hällä.

Ruumista peittää maa, vaan kerran maasta hän nousee

tuomiopäivän kirkkaus kun yli pilvien loistaa,

oikeus - nähdä tuo - kotimaahan on astua hällä.

(Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli

Benedictus Canut Cunelius

Wib. Carelius)

Runon on suomentanut Mäntän kirkkoherra Jaakko Heikinheimo viime lokakuun 10. päivänä. Cuneliuksen runo Samuel Mattiae Toljan kuoleman johdosta on painettu Tartossa. Tänä vuonna Benedictus Canuti Cuneliuksen historiassa ylitetään yksi rajapyykki. Vuosi toisensa jälkeen on vierinyt hänen historiaansa, joka on monelle tuntematon. Hänen jälkeläisiään on vieläkin Viitasaarella. Cuneliuksen muotokuvaa on verrattu nykyisiin Kuneliuksiin. Yhtä näköä on olemassa." October 26, 2006 suomennettuna tuo alla oleva Benedictus Canuti Cuneliuksen valitteluruno ystävänsä Samuel Matthiae Tholian kuoleman johdosta,Samuel Matthiae, opiskelia toveri.


63. Adr: Samuel Matthiae Tholia - Aut: Benedictus Canuti Cunelius (cf. 59)

H (def), [Tartu UB (def)]

EPICEDIUM

Vita mea est velut umbra, cito quae praeterit jctu,

Vita mea est veluti Flos, qui cadit arbore crescens,

Vita cito floret, celeri marcescit et ictu.

Sic Hominum fragilis vita est semperque caduca,

5 Quae quando crescit, pariter descrescit in horis.

Dant exempla fidem, qua primum nascimur hora,

Prorepunt juncto pede vitaque morsque parata,

Paulatim morimur, momento extingvimur uno!

Hoc probat exemplo Samuel Toliander oberto.

10 Crescebat primo veluti flos laetus ab ortu,

Et Musis addictus erat. Pater ipse Verendus

Ipsa verenda Parens sperabant gaudia laeta

Quando cadit subito properata morte peremptus.

Hinc o tota domus lachrymis flet moesta suborbis,

15 Ille sed in Christo moritur; coelumque subintrat

Mens pia! cum Christo conjungitur: et bene vivit.

Corpus humo tegitur; tandem terraque resurget

Fulgebit toto lux quando novissima coelo:

Filius hic postliminij tum jure videndus.

Extremi honoris causa inter lacrymas

scribebat

Benedictus Canuti Cunelius,

Wib-Carelius.


se oli vaikuttava runo, aivan kuin siunauspuhe. Minulla oli tietokannassani runon jälkeen maininta:"Runo on painettu Tartossa 1652 ja säilytetään Helsingin Yliopiston arkistossa"


Anno Ae. C. 1652. Med titel -1 blad. Lat. sorgeqväden af 9 personer, . Bland undertecknarne under de latinska verserna förekomma: Benedictus Canuti Cunelius, Wib.-Carelius och


Eräs sukututkija suomenti latinankielisen

> hautauspuheen, jonka Cunelius oli kirjoittanut Tartossa opiskellessaan. > Benedictus Canuti Cunelius, Viipurin karjalainen. > Kirjoittanut hautapuheen Samuel Matthiae Tholia. > Lopussa lukee > Viimeinen kunniaosoitus läheiselle kyynelehtien > Nyt heräsi kysymys, olisiko Tholia ollut jotain sukua Cuneliukselle. > Tässä oli käytetty sukunimeä Cuneus eli Kiila > Tholus kupu > En tiedä, mutta Cuneliusta kannattaa hakea Viipurista. > Samuel Toliander Tolianderia on ollut Toliander Clements kappalaisena Tohmajärvellä ja myöhemmin Pälkjärvellä kirkkoherrana Toliander Mårten Kiteen kirkkoherra ----------- Keski-suomen Cuneliuksia esittelevän kirja: Lainauksia kirjasta Eräs tutkija kertoi seuraavaa: Cune on latinalaistettu karjalaisesta murresanasta Kiila. Kiilaus. (Onko mahdollisesti tämän nimistä kylää tai sukua.) Kirjoittaja on löytänyt ensimmäisen kerran Benedictus Canuti Kuneliuksen Viipurin raastuvan pöytäkirjasta vuodelta 1648. Kirjoittaja epäilee Cuneliuksen olleen Saksalaista alkuperää. Cunelius on syntynyt 1622. Epäilen että varmaankin, jossain Viipurin alueella. Tutkimuksesta päätellen hän olisi käynyt koulunsa Viipurissa, ennen Tarton yliopistoon menoa. Hän on kirjoittanut suruvalittelurunon Tarton yliopistossa painettu 1652, Helsingin yliopiston arkistossa. (Samuel Mattias Toljan muistolle)

-----

Bengt Canuti Cunelius on

kirjoittanut muisto runon hautajaisiin. Viimeinen kunniaosoitus läheiselle kyynelehtien. Cunelius oli Viipurin Karjalainen. Viitasaaren kirkkoherra 1662-1690. . > > Olen nyt tutkinut Viitasaaren Cuneliuksen sukua. > ViitasaarellaBenediktus > > Cuneliusta sanottiin myös Herra Pentiksi. > > Eräässä Arvi Iloniemen tutkimuksessa Genos vuodelta 1945. > > Pieksämäen Collanusten polveutumisesta ja nimestä. > > On lause. > > Edelleen huomattakoon Kangasniemen Salmenkylässä 1657 mainittu > Henrik > > Klaunpoika sisarineen ja 1660 mainitut KlausSigfridinpojan leski, > hänen > > poikansa Henrik vaimoineen ja vävynsä Herra Pentti vaimoineen. > > Cunelius oli siihen aikaan Luumäellä kirkkoherrana puoliso Maria. > > En tiedä onko samasta henkilöstä kysymys. > > > Benediktus Canuti Cuneliusta, Viitasaaren kirkkoherrana 1662-1690. > > Cuneliuksen muotokuvaa säilytetään Viitasaaren seurakunnan kirkkoherran > virastossa. > Hänellä oli poika Israel, joka on minun esi-isä ja 1 puoliso Elisabeth. >

Samuelin veli lienee ollut samoihin aikoihin Tarton yliopistossa opiskellut Benjamin Matthiae Tolja, kts. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=699t.


Mahtaaako olla tiedosssa, kuka Cunelius-taulun tekijä on ja onko se maalattu vuonna 1675 vai ehkä myöhemmin? Entä hänen esivanhempiaan? Jälkeläisiähän on tutkittuina tuhansittain.


Joku käynyt paikanpäällä Viitasaaren kirkkoherranvirastossa katsomassa esi-isää vuodelta 1675 silmästä silmään - aikamoinen elämys. Maalaus on todella suurikokoinen ja kasvot erittäin elävästi maalattu - kädet sensijaan aivankuin jonkun oppilaan hutiloimat. Taulun teksti kuuluu "A(nn)o Aetatis Suae 53 Bened(ictus) C(anuti) Cunel(ius) P(astor) Vitas(arensis) A(nno) 1675", eli herra Pentti on kyseisenä vuonna ollut 53-vuotias. Tekijästä ei ainakaan minulla ole tietoa, ei myöskään herra Pentin taustasta eikä kahdesta vaimostakaan muuta kuin etunimet. Olen nähnyt mainintoja toisen vaimon patronyymistä, mutta ainakaan Viitasaarella kummallakaan vaimolla ei ole patronyymiä tai sukunimeä näkyvillä. En tiedä sitten, onko ensimmäisen vaimon nimi mahdollisesti näkynyt täydellisempänä herra Pentin aikaisemmassa työpaikassa.

> Olihan Isaac Cunelius niminen poika > Benediktuksella kuitenkin, jos > apupappina ei ollutkaan? Missä lähteessä näkyy tällainen asia? Käsittääkseni herra Pentillä olivat kahden vaimon kanssa nämä lapset (ikäjärjestyksestä ei varmuutta, mutta Gabriel II aviosta): - Brita, pso Sigfrid Ignatius - Bengt, pso Lisbeta Fridlandra - Israel, pso 1:o Lisa, pso 2:o Kristina Schmidt - Kristina, pso Erik Asp - Beata, pso Elias Bergstadius - Elisabet, pso Matias Favorin - Gabriel, pso Karin Leppänen


Benedictus Cuneliuksesta on olemassa valtaisan kokoinen muotokuva, maalattu vuonna 1675, on nähtävillä Viitasaaren kirkkoherranviraston seinällä. Maalauksen oikeassa yläkulmassa on latinankielinen teksti, osin lyhentein, mutta sanat täydellisiksi kirjoitettuna näin: " Anno Aetatis Suae 53 Benedictus Canuti Cunelius Pastor Vitasarensis Anno 1675 ". Henkilön kasvot on erittäin elävästi maalattu ja oli melkoinen elämys katsoa silmästä silmään esi-isää vuodelta 1675 ... Valokuva ko maalauksesta on tallennettuna keskisuomalais-listan arkistossa, aika isokokoisena tiedostona.


> Katos kun Viitasaarella Samuel Simalinukselle ja vaimo Susannalle > syntyi tytär. Myös sitten yhden lapsen kastetodistajien joukossa > mainittiin Samuel S ja naispuolisten todistajien joukossa 'hustru > Susanna Cunelia'. Kiinnostukseni asiaan juontaa tästä Cunelius- > yhteydestä, eli kyse on lähinnä siitä, mahtaako tämä hu Susanna C > olla juuri Simalinuksen vaimo Susanna. Susanna Cuneliasta kun ei ole mistään löytynyt lisätietoja. Tuo sinun mainitsemasi Samuel S saattaisi hyvinkin olla samainenViitasaarella näkynyt Samuel S, mutta Susanna-vaimo olisi sitten matkan varrella ehtinyt kuolla.


> >Lappajärven rippikirja: 1 Aa3 > >1728-1738 Sivu 0043 > >Talo Pietilä Capellans bost > >01 sacel hr Samuel Simalinus död 25maj1736 > >02 hust Charlotta El Ham-erman


CUNELIUS Viitasaari Cunelius Olen useilla sivustoilla nähnyt herra Pentin ensimmäisellä vaimolla patronyymin Israelintytär, mutta vaikka satunnaisesti olen yrittänyt kysellä, missä se aikalaisnäyttö piileskelee, niin vastausta en ole saanut. Nyt sen sitten paikallistin ja herra Pentin pso1:o Elisabet/Lisbeta/Lisa oli todellakin jonkun Israelin tytär. Löytyi Lappvesi Nedre -käräjät lokakuussa 1657, jolloin mainittiin Feldtpredikantens H:r Bengdt Cunelij hustru, hustru Lissbetha Israels dåtter. Sukututkijan onnea - löytyi yksi patronyymi

Vuonna 1657 Bengt oli siis feldtpredikant jossakin. Kesäkuussa 1661 Lapv.käräjillä hän oli vice Pastor i Luumäkj wällärde Herr Bengt Canutj Kesäkuussa 1662 Lapv.käräjillä hän oli vice pastor i Luumäkj her Bengt Canutj Henkikirjassa 1662 Luumäki pastor H:r Benedictus Kunelius, hu Elisabeth Henkikirjassa 1663 Luumäki H:r Benedictus med h:u Läänintileissa huhtik. 1663 löytyy kaunis omakätinen kuittaus v.past: in Luumäki Benedictus Canuti Cunelius Toukokuussa 1663 Lapv.käräjillä vice Kyrckioheerden i Luumäkj Her Bengt Canuti Lokakuussa 1663 Lapv.käräjillä Kyrkioherden ifr Lumäkj sochn wällärde Herr Bengt Ja sitten vuonna 1664 herra Pentti näkyykin sitten Viitasaarella Lisbetta-vaimonsa kanssa.

En harmikseni ole löytänyt henkikirjoista heitä ennen vuotta 1662


Viitasaari Cunelius Vuonna 1657 Bengt oli siis feldtpredikant jossakin. Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57, http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=U189.


minulla on tällainen tieto hänen sotilaspappeudesta, tietysti saatua tietoa:"Toimi aluksi Pähkinänlinnassa sotilaspappina, sekä kirkonpuolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui ja heiltä jäi odottavia naisia joita ei ollut vihitty virallisesti sulhojen kanssa"


Viitasaari Cunelius Löysin vihdoin Viipurin Raastuvanoikeuden filmeiltä ne B Kuneliusta koskevat kohdat. Tämä henkensä menettänyt Sven Pihl oli kaupungissa melkoinen räyhääjä, hänestä löytyi runsaasti käräjäotteita. Mielenkiintoista sinänsä, että v1647 oli pitkä Pihliin liittynyt juttu, jossa yhtenä henkilönä oli gymnasisti Mathias Canutj. ES 1511 Wiborg RR å1648 Een Ransakningh och doom om den Man skadhan, som een diekne här i Scholan hafuer råkat vthj för Swen Olufsson Pijhl, ähr för detta j all ödmiuckheet till den höghlof: Konung: hofrätten öfuerskickat till Nådigh deliberation och resolution, och ähr Rådhstugu Rättens doom ordh ifrån ordh således lydandhe: Rättens Sententz öfuer den Man skadha, som Benedictus Canutj Kunelius, een dieckne här j Scholan, opå framledne Suän Olufsson Phijl ähr uthj råkadher; och sedhan af flychten opå wälborne hr Landzhöfdingens gifne Leigde breef för rätta åter framkommen; afsagdh på Wijborgz Rådhhuuss den 17 Maij A:o 1648. Endoch Läsemestarene här j Gymnasio hafua gifuit Benedicto Kunelio godt Vitnesbördh om hans stillheet och fromheet, Suen Phijls efterlefuerska medh sijn Modher jämwäl inför Rätta Vthtryckelighen förmäla sigh huarcken stå efter Benedictj Kunelij blodh eller peningar; Lickuäl efter som här intygat ähr och Acta uthwijsa, kan denne Rätten eij wäria Benedictum Kunelium ifrån det första Cap. och andra Punchten af dråpmåhla B. medh Wilia, at wara förfallin till 60 M:r Målssägandenom och Konunganom 30 M:r och Stadenom 30 M:r, emedhan han eij bar åtaghin ähr. Doch remitteres saken j all ödmiuckheet till den höghlof: Konung: Hofrättens Nådighe resolution. Actum ut supra.

ES 1512 Wiborg RR 9.7.1649 Den högh: Konung: hofrättens Resolution Daterat Åbå den 8. Maij 1649. Een doom ifrån Wijborgz Stadz Rådhhuuss öfuer Benedictum Canutj Kunelium, huilken af framleden Suän Olufssons hustru ähr anklagat at hafua ihiäl slagit hennes Man. Benedictus, som på Landzhöfdingens geleidhe ähr för rätta kommin, ähr dömbdh efter det 1 Cap. och 28 dråpmåhla B: medh Wilia at bötha 60 M:r Målssägandenom, Konunganom 30 M:r och Stadhen 30 M:r. Resolutio: Benedictus Kunelius skall bötha Ett hundrade xx Sölfuermynt och gifue Målssäganden skälige böther, som Borghmestare och Rådh kunne läggia dem emellan, Stadzsens rät efter Lagh förbehållin, sedan uthstå Vppenbara Skrift och afbidia församblingen. Jönss Kurck. Suän Pijhls Enckia hustru Barbro Augustinj dotter bleef Vpkallat och henne förehållit den höghlof: Konung: hofrättens resolution medh tillfråghan, huadh hennes meningh om Målssägande rätten war, der till hon suaradhe och sadhe, at hon skiötte thet j rättens hender och sijn deel af det Benedicto Kunelio af Borgmestare och Rådh påläggias kunde, wille han dem fattighom Vpdragit hafua, hoon begäradhe ingalunda dee peningarne; så emedhan Enckian icke stoodh på högsta rätt, uthan skiöt saken j detta fall till Borgmestare och Rådh här om at öfuerläggia, ty höltz för rätvijsa lijckmätigt, att Benedictus Kunelius skulle ehrleggia 60 M:r Sölfuermynt till dem fattighom, medan Enckian sijn rät dem tilldelt hadhe, efter som här på Rådhhuuset bleef afdömbt den 17 Maji A:o 1648, och för samma böther stella borghan eller sielf blifua borghan: sedhan 30 M:r Stadhenom. Desse böther blefuo Ehrlegde denne daghen, huar uppå honom Benedicto quittans meddelt ähr. __________________

Viitasaari Cunelius

Olipa melkoinen löytö Viipurin henkikirjoista. Noista vv 1648 ja 1649 Raast.oikeuden otteistahan näkyi, että tulevasta herra Pentistä käytettiin jo teininä sukunimeä Kunelius, eikä siis pelkkää patronyymiä. löysin tällaista: Wiborg, Wallen: v1639 sahl: Knut Kunnells ea 1 v1638 Cnut Cunelj 2 Olisivatko tässä herra Pentin vanhemmat v1638 ja leskiäiti v1639 !


Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

Henkilökohtaiset työkalut