https://www.sukuhistoria.fi/wiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Maisat 2026-04-17T14:00:14Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.31.1 https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Pet%C3%A4j%C3%A4vesi&diff=13168 2014-03-25T17:42:09Z

<p>Maisat: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>== Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> <br /> * [http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&amp;ID=393&amp;TYPE=HTML&amp;LANG=FI Hiski]<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> <br /> Osa arkistoa paloi pappilan kera 29/12 1845. Historiakirjojen kaikki sarjat alkavat 1801. Rippikirjat alkavat vuodesta 1825 ja lastenkirjat otsikon mukaan 1815, mutta ilmeisesti todellisuudessa myöhemmin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> Petäjäveden seurakunta perustettiin alkuaan Jämsän rukoushuonekunnaksi 1728 Kuivasmäen nimellä. Siitä tuli kappeli 1779, jolloin Petäjävesi sai oman ensimmäisen kappalaisen. Kappeli siirrettiin Jyväskylän (maa)seurakunnan kappeliksi 1856. Emäseurakunnaksi Petäjävesi muuttui 1867.<br /> <br /> <br /> <br /> NETISTÄ LÖYDETTÄVIÄ AINEISTOJA:<br /> <br /> 1. Suomen asutuksen yleisluettelot<br /> <br /> KUIVASMÄKI<br /> <br /> Say 1674-1693 Rautalampi s. 63<br /> <br /> Say 1694-1713 Rautalampi s. 63<br /> <br /> Say 1727-1739 Rautalampi s. 66<br /> <br /> Say 1740-1751 Rautalampi s. 76<br /> <br /> Say 1753-1759 Jämsä s. 188<br /> <br /> Say 1761-1775 Jämsä s. 294<br /> <br /> PETÄJÄVESI<br /> <br /> Say 1674-1693 Jämsä s. 104<br /> <br /> Say 1694-1713 Jämsä s. 92 sekä 104<br /> <br /> Say 1720-1739 Jämsä s. 102<br /> <br /> Say 1740-1759 Jämsä s. 149<br /> <br /> Say 1760-1775 Jämsä s. 356<br /> <br /> <br /> 2. Henkikirjat<br /> <br /> KUIVASMÄKI JA PETÄJÄVESI<br /> <br /> 1791 Vaasan lääni (Korsholman itäinen) s. 429 (jakso 436)<br /> <br /> 1793 Vaasan lääni s. 437 (jakso 444)<br /> <br /> 1795 Vaasan lääni s. 423 (jakos 428)<br /> <br /> 1796 Vaasan lääni s. 417 (jakso 424)<br /> <br /> 1797 Vaasan lääni s. 429 (jakso 436)<br /> <br /> 1798 Vaasan lääni s. 434 (jakso 435)<br /> <br /> 1801 Vaasan lääni s. 405 (jakso 410)<br /> <br /> 1802 Vaasan lääni s. 478 (jakso 483)<br /> <br /> 1803 Vaasan lääni s. 607 (jakso 613)<br /> <br /> 1810 Vaasan lääni s. 360 (jakso 360)<br /> <br /> 1815 Vaasan lääni s. 407 (jakso 407)<br /> <br /> 1820 Vaasan lääni s. 447 (jakso 447)<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> Petäjäveden kylät ovat Kintaus (Ala- ja Ylä-Kintaus), Kumpujärvi, Kuivasmäki, Petäjävesi ja Rukoila.<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> Isäntäluettelot löytyvät noin vuoteen 1860 asti Suur-Jämsän historian I osan lopusta (ks. kirjallisuus).<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> <br /> Lerkkanen, Lea. 2008. '''Sisukkaat ukot ja jalkavat akat.''' Petäjäveden Kuivasmäki-Kumpujärvi-TöysänperäHeikkilänperä -alueen kyläkirja. Kuivasmäki-Kumpu-kyläyhdistys ry. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.<br /> <br /> Kirja kertoo kylien elämästä isonjaon jälkeen aina nykypäiviin asti. Mukana on talojen isäntien ja emäntien luettelot.<br /> <br /> <br /> Niiles, I. 1996. '''500 vuotta Pengerjoen varrella. Rukoila-Pengerjoki kyläkirja.''' Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.<br /> <br /> Kirja sisältää kylän historiaa aina noin 1900-luvun loppuun asti sekä luettelot isäntäperheistä taloittain, torpittain sekä mäkituvittain.<br /> <br /> <br /> Niiles, P. 2002. '''Torpparista talolliseksi. Petäjäveden torppariasutus vuosina 1745-1940.''' Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.<br /> <br /> Kirjassa on kuvaus asutushistoriasta, torpparilaitoksen kehityksestä sekä taloittain ryhmiteltynä Petäjäveden torpat ja niiden isäntäperheet. Kirjasta on henkilöluettelot Yahoon Keski-Suomen Suvut -sivustolla.<br /> <br /> <br /> Virkkala, K., Keskitalo, O., Suvanto, S., Oja, A., Luukko, A. &amp; Poppius, L. 1989. '''Suur-Jämsän historia I.''' Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. 2. painos.<br /> <br /> Kirjan ovat kustantaneet Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken sekä Koskenpään kunnat. Kirja sisältää tuon alueen asutushistoriaa sekä isäntäluettelot noin vuoteen 1860 asti.<br /> <br /> <br /> Vuorimies, H. 1995a. '''Keskisuomalaisia perukirjoja 1700-luvulta I:1. Sääksmäen tuomiokunnan suur-jämsäläisiä perukirjoja vuosilta 1738-1796.''' Jyväskylä.<br /> <br /> Kirjassa on Suur-Jämsän alueelta säilyneiden perukirjojen keskeisimmät tiedot. Petäjävedeltä on perukirjoja tai mainintoja petäjävetisistä henkilöistä mm. seuraavista taloista: <br /> Heikmarttinen, Jänis, Kaipomäki, Karikko, Kintaus, Kirri, Kokkila, Kuivasmäki, Kumpu, Kumpujärvi, Kyyrämäki, Piesala, Rautiala, Reina, Räihä ja Tupa-aho.<br /> <br /> <br /> Vuorimies, H. 1995b. '''Täydennyksiä Petäjäveden kappelin historiakirjoihin.''' Genos - Suomen Sukututkimusseuran aikakausikirja 66 - 1995 - 2, sivut 84 - 92.<br /> <br /> Tähän artikkeliin Vuorimies on koonnut Petäjäveden kirkonarkiston asiakirjakokoelmista sekä paikallisten käräjäkuntien tuomiokirjoista kuulutettuja ja vihittyjä pareja sekä kuolleita vuosilta noin 1778 - 1800 sekä 1803 ja 1810.<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Maisat