Sivu 1/1

Daniel Larsson Lustig, Nevaanlinna

Lähetetty: 07.04.2012 16:55
Kirjoittaja erkkiruppa
Arvoista sukututkijakolleegat, erikoisesti Inkerinmaan tuntijat!

Kyseessä on esi-isäni Daniel Laurinpoika Lustig,, jonka sukutaustaa olen parin muun henkilön kanssa pähkäillyt ja jonka elämästä tiedetään seuraavaa.

Syntyi Nevanlinnassa (Pietarissa) 1691-94. Pakeni Suomen puolelle 1703. Oloi ruotusotilas jo 1709. Eli sotilaana Ruotsissa noin 1714-1721. Oli sotilaskatselmusrullien mukaan sekä luku-että kirjoitustaitoinen.

Oli karoliini Kaarle XII sotajoukoissa ja osallistui Suureen pohjan sotaan.. Vuoden 1719 katselmusluettelossa mainitaan Sysmän komppanian Uimaniemen ruodun sotamies n:o 97, korpraali Daniel Lustig. Hän selvisi hengissä Armfeldin Norjan retkeltä ja varusteet olivat risaiset ja kuluneet.

Sysmän komppanian pääkatselmusrulla 1719: ruotusotilaan 97 kylän kohdalla lukee "Uimaniemi" , sotilas 97 Daniel Lustig on samasta kylästä.

Vuoden 1728 rullassa on sama tieto selvemmin: "Sysmä - Uimaniemi". Ruotusotilas 97, korpraali Daniel Lustig ollut paikalla. Ruotuisännät: Anders Simonsson ja Jacob Heikilä. Iäksi on merkitty 34 ja 2/3 vuotta.

Oli korpraalina vielä 1735 katselmuksessa ja iäksi on merkitty 41 vuotta. Sai eron korpraalin virasta 1.8.1740.

Hartolan RK 1727-1736 page 116 Uimaniemi Häkilä: corp Daniel Lustig, hu Maria ---- dotter (epäselvä)

Hartolan RK 1736-1747 page 117 Uimaniemi Pastila: corporal Daniel Lustig, hu Maria Pedersdr, son Henrich Johan, dot Margareta. "Flygt till Corpilax Capell år 1740". Muutti asumaan Korpilahden Vihijärven kruununtilalle.

Daniel Lustigin lesken perukirja on säilynyt. Se osoittaa Vihijärven talon olleen aika varakas, mikä oli ruotusotamiehillä harvinaista.

Daniel Lustig kuoli välillä 1762-1774 Korpilahdella. Vadstenan sotamieshuoneen eläkeläisluetteloissa häntä ei näy, joten kuolinaikaa ei saa tarkemmin selville. Ilmeisesti Daniel oli liian varakas eläkettä saadakseen (säilynyt puolison Maria Petterintyttären säilynyt perukirja vuodelta 1762 viittaa tähän). Sotamieseläke oli palvelusvuosista riippumatta käsittääkseni harkinnanvarainen ja maksettiin vain niille, jotka pitkän palvelun jälkeen olisivat joutuneet puille paljaille.

Se, että Daniel oli sekä luku-että kirjoitustaitoinen, kertonee säätyläistaustasta. Heikki Vuorimiehen selvityksen mukaan alle 2 % tuon ajan ruotusotamiehistä osasi sekä lukea että kirjoittaa. Kyösti Väänäsen kirjasta " Herdaminne för Ingermanland" löytyy kaksi sopivanikäistä isäkanditaattia. Toinen on Lars Malm, raatimies Nevanlinnassa sekä Pähkinälinnan alueen verovouti.joka oli varakas mies ja rakennutti omilla varoillaan Toksovoon pienen puukirkon. Toinen oli virkaheitto pappi ja koulumestari Laurentius Georgi Logonius, joka toimi koulumestarina Kupanitsassa 1684-88 ja hospitaalisaarnaajana Nevanlinnassa 1697 alkaen. Tuo pappi mainitaan em. kirjassa juopoksi. Tämän papin puoliso oli (ennen 1685) Anna Joachimsdotter Sittman, joka oli vielä 1697 elossa.

Kun ajattelee asiaa tuon ajan sääty-yhteiskunnan näkökulmasta, ajattelisin, että suurporvarin poika olisi kohonnut sotilasurallaan korpraalia ylemmäksi. Juopon apupapin poika sensijaan saattoi juuttua korpraaliksi. Valistunut arvaukseni olisi, että ko. pappi sopisi todennäköisemmin isäksi.

Onko joukossamme Inkerinmaan asukkaiden erikoistuntijoita, jotka voisivat kommentoida tuon Danielin sukutaustaa?

kyseleepi Erkki Porista