DIEKN Peder Torgilsson suku,(Ruotsi(Benhammar>)Turku>. 1427

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
tommypohjanen
Viestit: 485
Liittynyt: 14.10.2008 21:37
Viesti:

DIEKN Peder Torgilsson suku,(Ruotsi(Benhammar>)Turku>. 1427

Viesti Kirjoittaja tommypohjanen » 07.05.2010 16:38

Tietääkö kukaan lisää tästä DIEKN suvusta?

DIEKN Peder Torgilsson suku,Ruotsi(Benhammar>) Turku>

DIEKN Peder Torgilsson*(n.).1427-†j.1482,*Ruotsi,slottshövitsman i Sverige 1457-73,Benhammar(troligtvis Benhamra)>Finland,kahdesti avioliitossa,(1vaimo Erikintytär,)2 vaimo Margareta Olofintytär, (kumpi vaimo esi-äiti?),
lapsia:
?X=DIEKN Sunneva Pedersdotter*1453-,från Mervis gård i Hattula socken&
puoliso DUFVA Nils Bengtsson*1447-†j.1495,herre till Munkeby,Borgå sn,Porvoon Munkebyn herra 1495,lagman i Karelen,Karjalan laamanni,slottsloven på Viborg 1495,Viipurin linnan päällystöä 1495,linnanpäällikkö Viipurissa,ska tillhört adliga ätten 95,i Finland,kutsuttiin "vapaasukuiseksi"mieheksi,vieraili Turussa valtiohoitaja (sten sturen) luona 1488,esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen.,nämnd 1459-88,oli 1400-luvun lopulla Itä-Suomessa keskeisissä hallintotehtävissä sekä rauhan että sodan aikana, kunnes virkojen hoito vaati hänen henkensä.
X=Kristiern,
tytär,
tytär.

DIEKN Kristiern Pedersson,Hollolan kihlakunnan tuomari 1483-1512
puoliso ARVIDSDOTTER vaimo,Hyvikkälästä
lapsia:
KRISTIERNINTYTÄR Dorotea,2&.
puoliso JUHONPOIKA Henrik†1529,Hämeenlinnan kirjuri.
---------
Lisätietoja:
Peder Torgilinpoika Dieknistä Käkisalmen
porvariin Casper Gröniin
Tämän artikkelin pontimena on ollut selvittää
Käkisalmelaisen porvarin Casper Grönin esiisiä,
joiden juuret ulottuvat syvälle keskiaikaan.
Näitä juuria on selvitelty varsin monessa aikaisemmassa
sukututkimuksessa, mutta monet yksityiskohdat
ovat olleet hämärän peitossa. Grönin
suvun juuret ovat Saksasta. Nimen kirjoitusasu
vaihtelee eri lähteissä ollen joskus Gröningen,
Grön, Gröön tai Gröhn.
Se, miksi von Gröningen-suvun eräs haara päätyi
Suomeen, on härän peitossa. Oli syy mikä hyvänsä,
1500 luvulla Hattulan Merviin ilmestyy Casper
Gröning -niminen mies, joka nai suomalaiseen rälssiin
kuuluvan Malin Henrikintyttären. Heidän poikansa
Casper Gröning nai rälssisyntyisen Carin
Pehrintytär Dufvan. Näiden kahden avion kautta
Grön–Gröningen-suku liittyy juuriltaan voimakkaasti
keskiaikaiseen suomalaiseen rälssiin. Eri sukututkimuksissa
Casper Gröningen -nimisiä miehiä
esiintyy 2 tai 3 sukupolvea. On oletettavaa aikamäärityksien
perusteella, että heitä on ollut ainakin
3 peräkkäin: Casper I naimisissa Malin Henrikintyttären
kanssa, Casper II ensin Carin Pehrintytär Dufvan
ja sitten Anna Hanen kanssa ja Casper III Katarina
Wagnerin kanssa.
Grön-suvun suomalaisia esi-isiä löytyy varsin
runsaasti keskiaikaisesta suomalaisesta rälssistä, tällaisia
ovat Peder Torgilinpoika Diekn, suomalainen
Dufva-suku, Lasse-kauppiaan suku ja Arvid Arvidinpoika
Hyvikkälän-suku.
Peder Torgilinpoika Dieknin alkuperää ei tunneta,
mutta viitteitä hänen alkuperästään antavat jotkin
hänen elämästään dokumentteihin kirjautuneet asiat.
Näistä ehkä merkittävin on tieto, että hänen sanotaan
olleen Knut Erikinpojan (Ruotsin ritarihuoneen
Kurck-suvun kantaisä) sisaren mies, joskin Peder
oli toisessa aviossa Margareta Olofintyttären
kanssa. Sukutukija Gillinstamin mukaan sekä Peder
Dieknin että Knut Erikinpojan tausta on todennäköisesti
aateliton, joskin molemmat heistä saivat sittemin
rälssivapauden. Huomattavaa on, että he olivat
samaa ikäluokkaa valtionhoitaja Sten Sturen kanssa
ja että kaikkien heidän kolmen vaakunoissa esiintyy
airoja. Pederillä ja Stenillä kolme ja Knut Erikinpojalla
kaksi.
Peder Dieknin taustaan on erilaisissa yhteyksissä
liitetty emämaa Ruotsi. Joskus sanotaan hänen itsensä
olleen linnapäällikkö Ruotsissa ja toisaalla sanotaan
hänen vaimonsa olleen Benhammarista (Stora
Benhamra kuului Bjelke-suvulle 1300-luvulta aina
1500-luvun alkuun ja sen jälkeen Tott-suvulle1)
mutta kumpikin tieto on epävarma.
Taulu 1.
Peder Torgilinpoika Diekn
Peder Djäkn ”ifrån Sverige”, jonka vaakunassa oli
kolme airoa.2 Hänen sanotaan olleen linnapäällikkö
Ruotsista Benhammarista.3 Vuodet 1457–1482 rajaa
sen ajanjakson, jolta Peder Diekenistä löytyy lähdeaineistoa
Suomesta, ja vaakunan airot yhdistänevät
hänet patronyymiin Torkilsson–Torgelsson. Peder
Torgilinpoika mainitaan Turun porvarina4, jolle kuningas
Kristian antoi rälssivapauden Nauvon, Rymättylän
ja Marian kunnissa. Samainen porvari
1465 myi myös laivansa 140 Lyypekin markan hinnasta.
5 Oletettavaa on, että vaakunan airot, merenkulku
ja laivan omistaminen yhdistyvät jotenkin
toisiinsa.
Mika Kallioisen Turun porvareita käsittelevän väitöskirjan
mukaan Turun porvareista 1400-luvulla osa
oli saksalaisia ja osa silloisen Ruotsin kansalaisia.
Varsin monen ruotsalaisen porvarin tausta löytyy
Turun ympäristöstä ja on jäljitettävissä, mutta Peder
Dieknin alkuperää ei tunneta. Tuohon aikaan osa
porvareista saattoi kuulua rälssiin, mutta lähteiden
perusteella ei voida päätellä, oliko Peder Dieknin al-
kuperä rälssissä, porvaristossa vai talonpojissa.
Kaiken kaikkiaan hänet tunnettaan varakkaana porvarina.
4
Peder Dieknin nimeltään tuntematon mahdollinen
vaimo oli Laukon Jöns Knutinpojan täti eli Knut
Erikinpojan sisar.2 Toisaalta sanotaan Peder Dieknin
tyttären olleen kotoisin Hattulan Mervistä ja hänen
äitinsä saman lähteen mukaan kotoisin Ruotsista
”ifrån Sverige i Benhammar” (ks. viite 2 lähteet).
Toisaalta mainitaan eräässä panttauskirjeessä Vehmaalla
Peder Dieknin leskeksi Margareta Olofintytär.
6
Benhammarin liittäminen Peder Dieknin vaimon
juuriin tulee epäselvästä perintöriidasta kahden
Dufva-sukuisen ja Benhammarin asukkaan Gregers
Bengtinpojan (oäkta Folkungaätten) välillä, ja luultavasti
kyseessä on vain tätä riitaa varten rakennettu
sukutarina, jota ei muilla lähteillä voida tukea.2
Tämä tieto yhdistettynä siihen, että vaimo oli Knut
Erikinpojan sisar ja näin ollen porvarillista alkuperää,
tukisi myös Gillinstamin (lähde 2) tulkintaa.
Peder Diekn mainitaan Suomessa 1457 Henrik
Bitzin Liedossa pitämissä käräjissä turkulaiseksi
hovimieheksi7, 1463 hän sai rälssivapauden tiloihin
Kiussaby ja Torsse Nauvossa, Tammas ja Letalax
Rymättylässä ja Hirvensalo Mariassa.5 Vuonna
1465 hän myi laivansa 140 Lyypekin markalla ja
samana vuonna Erik Akselinpoika Tott lahjoitti hänelle
aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi
tai kaalimaa) Viipurissa.8 Vuonna 1468 hän esiintyy
tuomarina Vehkalahdella ja Erik Akselinpoika Tottin
linnavoutina Viipurissa. 1473 hänet tavataan lamaannina
Pernajassa, jossa hän vahvistaa rajankäynnin
Sarvilahden ja Pitkäpään välillä.9 Vuonna 1482
mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo
ja maata.10
Tukholman raadin pöytäkirjoissa on maininta
vuodelta 1487, jossa sanotaan Paimion Kyselen kylästä
olevan Peder Djeknin tyttären kuolleen Tukholman
porvarien portin luona. Tytär oli ollut porvari
Michel Raukan palveluksessa. Tämän vaimo
oli lyönyt häntä hellapuulla, ja muutaman päivän
sairasteltuaan tytär oli kuollut 1 joulukuuta.11
27.3.1517 luovutti Peder Dieknin tytär Naantalin
luostarille perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan.12
Lapsia:
Diekn Kristiern Pedersson, (tauluun 2) pso N.N.
Arvidintytär Hyvikkälästä, joilla tytär Diekn Dorotea
Kristiernintytär. Dorotean puoliso Peder Larsinpoika
Svenske oli voutina (på Kumo gård) Suomessa
1527 ja Hämeenlinnnassa 1529–1530, Raaseporin
läänissä 1547–1550 ja hänelle oli läänitetty Lehijärven
Sattulan neljännes.13
Diekn Suneva, (tauluun 7) pso Dufva Nils.2
Diekn tytär mahdollisesti sama kuin tavattiin joulukuussa
1486 kuolleena Tukholman porvarien portin
edestä. Isän sanottiin olevan Per Diekn Paimiosta.
11
Diekn tytär, joka luovuttaa perintöoikeutensa Vehmaan
Renilaan Naantalin luostarille.12
Taulu 2
Diekn Kristiern Pedersson
Kristiern Pedersson oli Hollolan kihlakunnan hyvin
pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa
n. 1485–1512.14 Hämeen historian15 mukaan
hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512
lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson,
joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.16
Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast
1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485.
Pso N.N. Arvidintytär, isä Hyvikkälän Arvid Arvidinpoika17,
jonka muiden tyttärien aviomiehet olivat
Jeppe Kaas (Svenska Risddarhus Tavast-släkt
n:ro 64)18, Gudmund Larsinpoika nimeltään tuntemattoman
tyttären mies.16 Joku Arvidin tyttäristä oli
nimeltään Walborg, sillä tämän niminen vaimo myi
Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika
Tavastille marianpäivänä 1508.19 Kyseessä lienee
leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä. Samana
vuonna 18.5. sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen
vävynsä Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat
ja vaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan
Hyvikkälän kylästä.16
Lapsia:
Dorotea Kristiernintytär, (tauluun 3) pso I Hämeenlinnan
kirjuri Henrik Juhonpoika k. 152920 , pso
II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli voutina (på
Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnnassa
1529–1530 sekä Raaseporin läänissä 1547–1550 ja
jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.13
Taulu 3
Dorotea Kristiernintytär
Pso I jo ennen vuotta 1520 Hämeenlinnan kirjuri
Henrik Juhonpoika k. 152920 Hattulan Mervin omistaja,
pso II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli
voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnassa
1529–30 sekä Raaseporin läänissä 1547–
1550 ja jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.
13
Lapsia:
Malin Henrikintytär (tauluun 4) s. ennen 1530, pso
I Påvel Jönssinpoika, pso II Casper Gröning, vaimon
mainitaan viettäneen II leskeytensä Korven tilalla,
jonka hän sai huomenlahjaksi I mieheltään
Påvel Jönssinpojalta.20
Taulu 4
Malin Henrikintytär
Synt. ennen 1530 (vht. Hämeenlinnan kirjuri Henrik
Juhonpoika ja Dorothea Kristerintytär Diekn).
Pso I Påvel Jönssinpoika, vaimon mainitaan
viettäneen II leskeytensä Korven tilalla, jonka hän
sai huomenlahjaksi I mieheltään Påvel Jönssinpojalta,
pso II Casper Gröning20, jonka vanhemmat
ovat Fredrik Casper von Gröninger, ruhtinaan hovimarsalkka
Briegestä ja Dorothea von Landsbergen,
edelleen Fredrik Casper von Gröningerin vanhemmat
ovat Carl von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan
kansleri Briegestä ja Brita von Allers, edelleen
Carl von Gröningerin vanhemmat ovat Georg
von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan hovimarsalkka
Briegestä ja Catharina von Oertzen, edelleen
Georg von Gröningerin vanhemmat ovat Henrik
von Gröninger (Geheimeråd hos fursten av Brieg
i Schlesien) ja Elisabet von Pleckenberg.21
Hämeen historia mainitsee Hatttulan Mervessä
1500-luvun kolmannella neljänneksellä asuneen
rälssimies Kristofer Grönin, joka oli vaimonsa perintönä
saanut kylästä Ylöstalon tilan.15
Jämsän historian mukaan Mervin herra Kristoffer
Grönin rälssilampuotina Jämsän Patajoella mainitaan
1563 muuan Lasse Savolainen. Tämä rälssitila
siirtyi Gröniltä sotaeversti Iivari Maununpoika
Stjerkorsille, joka sai surmansa eräissä juomingeissa
Turun linnassa 1573 ja sen jälkeen tämän lesken
II miehelle, edellä mainitulle Grönin veljen pojalle
Pertteli Iivarinpojalle, Taivassalon Järppilän herralle,
jolta tila siirtyi takaisin Sjernkorseille ja lopuksi
perinnön kautta Horn-suvulle.22
Huomattavaa tai kenties sattumaa on, että Jämsän
Patajoen ruotusotilailla oli vielä 1700-luvulla sotilasnimi
Grön.
Lapsia I aviosta:
Lasse Påvelinpoika, Hattulan Mervin omistajia 20
Lapsia II aviosta
Grön Casper II (tauluun 5) k. 1630 Strömsholm,
pso Carin Pehrsdotter Dufva.
Iivar Gröning, pso N.N.22 lapsi luultavasti tästä
aviosta mutta voi myös olla edellisestä tai seuraavasta
Gröningin aviosta?
Taulu 5
Casper Gröning II
Kuollut 1630 Strömsholmissa. Tavataan Ruotsissa
II avion jälkeen ja häviää Suomesta. Viimeiseksi hovimestarina
leskikuningatar Katariina Stenbockilla.21
Pso I ennen 20.3.1589 Carin Pehrsdotter Dufva
(h. II aviossaan) (vht: Peder Dufva ja Anna Gudmundintytär).
Vaimon I pso linnavouti Skalm Hans Larsinpoika,
joka oli ollut 1581 Käkisalmessa ja k. ennen
158623, pso II Hane Anna.21
Ensimmäinen vaimo ja miehen äiti olivat pikkuserkkuja
toisilleen. Avioliitto on melko läheinen
eikä olisi ollut sallittu katollisella ajalla.
Lapsia ainakin I aviosta:
Grön Casper III (Tauluun 6) s. n. 1600, k. 1661
Käkisalmi, pso Katarina Wagner, k. 26.3.1670.24
Casper Grönin mahdollinen veli Victor Grön, jonka
nimeltä tuntematon tytär avioituu 1659 Arent Reitherin
kanssa. Tämä Victor oli rajakomissaari Karjalassa.
21
Taulu 6
Casper Grön III
Käytti myös nimeä Gröning, s. n. 1600, k. 1661
loppuvuodesta Käkisalmessa, kauppias, laivanomistaja,
Käkisalmen ensimmäinen pormestari. Pso. Katarina
Wagner k. 26.3.1670 jälkeen.24
Casper Grön asui 1600-luvun alkupuolella Viipurissa,
ja kun Käkisalmen lääni liitettiin Stolbovan
rauhanteossa Ruotsiin, myönsi Kuningas Kustaa II
Adolf verovapauden ja laajat maakauppaoikeudet Käkisalmen
porvareille. Nämä oikeudet ilmeisesti houkuttelivat
Grönin vaimoineen siirtymään Viipurista
Käkisalmeen, tai ehkä ei ollut kyse houkutuksesta,
vaan pakosta, jolla hallitsija määräsi porvarit uusiin
kauppapaikkohin valloitettuun Käkisalmen lääniin.
Lapsia:
Grön Jacob, s. Käkisalmessa, k. Tohmajärvellä,
pso Elisabet Hijskov (Hiisku?)25 , oli ensin hovin
vuokraaja Sortavalassa mutta siirtyi isonvihan myötä
Tohmajärvelle.28
Grön Gertrud k. haud. 25.1.1695 Viipurissa, pso
ennen vuotta 1655 viipurilainen kauppias Reinhold
Frese (vht. viipurilainen kauppias Frese Peter ja
Boisman N.N.), joiden nimeltään tuntemattoman
tyttären pso oli n. 1677 pikku-Savon kihlakunnantuomari
Matthias Halitzius aateloituna Ehrenhoff k.
1704.26
Grön Victor s.n. 1640, pso Margareta von Borge-
nin, lapsia Jacob ja Catharina Elisabeth (jälkimmäisen
puoliso Zachris Walding).21
Grön Maria, eli 1697, pso I Erik Lietzen oikeuden
kirjuri ja kamreeri 1650, pso II jo 1675 räätälimestari,
oltermanni Jochim Bandeman, k.n. 1679.
Joachim-niminen poika jälkimmäisestä aviosta ottaa
nimen Brander27 ja on myöhemmin esiintyvän
Brander-suvun kantaisä.
Grön Lucas, jonka poika Henrik Grön esiintyy
lukkarina Pyhäjoella. Henrikillä oli poika Caspar
Grön, joka oli Sotkamon kirkkoherra.21
Grön Gabriel.21
Edellisten lisäksi tähän lapsijoukkoon saattaa sisältyä
myös
Grön Benjamin, Kiteen Muljulan hovin vuokraaja.
28
Taulu 7
Sunneva Diekn
Pso. Nils Bengtinpoika, Munkebyn herra; kutsuttiin
vapaasukuiseksi mieheksi; vieraili Turussa valtiohoitaja
Sten Sturen luona 1488 esittäen asiakirjat
koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen;
linnapäällikkö Viipurissa 1459, laamanninna Karjalassa
(vht. Bengt Olofinpoika, Porvoon Munkebyn
herra, eli 1446, ja Catharina Danske, jonka vaakunassa
oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella
vinopalkilla; vanhemmat Henrik Perinpoika Dönsbystä
ja Anna Perintytär Veibystä).29
Lapsia:
Dufva Peder Nilsinpoika, (tauluun 8. pso I Anna
Gudmundintytär, pso II Anna Olofintytär.
Birgitta Nilsintytär, pso Lydik Larsinpoika
(Djäkn, Lydekassönernat ätt) k. e.1559, mainitaan
1511, vht. Lasse Lydekeninpoika ja N.N. Andersintytär.
30
Taulu 8
Dufva Peder Nilsinpoika
Munkbyssä Porvoossa. Tuomari Porvoon läänissä.
Sai 1535 läänitykseksi Lassdalin Porvoon kunnassa.
Elää vielä 1562. Pso I ennen 1535 Anna Gudmundintytär,
vht. Gudmund Larsinpoika (af aldliga
Tirmula-slakten) ja N.N.Arvidintytär, pso II jälkeen
1545 Anna Olofintytär (vht. tuomari Porvoon läänistä
Olof Pederinpoika Lille (Wildeman) ja Anna Fleming
).23
Lapset I vaimosta:
Benkt Pederinpoika, linnavouti 1595.31
Karin Pederintytär (tauluun 5), pso I Skalm Hans
Larsinpoika Kaarenkylä Porvoosta, pso II kreivi
Axel Leijonhuvudin hovimestari Casper Gröning,
joka 20.3.1589 sai omistusoikeuden vaimonsa perintömaahan
Oisbyssä Lammin kunnassa.23
Lapset II aviosta:
Erengisle Pederinpoika Dufva, ”höfvidsman”.31
Beata Pederintytär Dufva, pso Kristoffer Mickelsson
vouti Hattulassa 23
Anna Pederintytär Dufva.31
Brita Pederintytär Dufva.3
1
--------------------------

Georg von Gröninger, pso
Catharina von Oertzen
Fredrik Casper von Gröninger,
pso Dorothea von Landsbergen
Casper Gröning II, pso I
Karin Pederintytär Dufva,
pso II Hane Anna
Henrik von Gröninger, pso
Elisabet von Pleckenberg
Carl von Gröninger,
pso Brita von Allers
Casper Grön III , pso
Katarina Wagner
Dufva Peder, pso I Anna
Gudmunddotter, pso II Anna
Olofsdottrer
Dufva Nils, pso
Suneva Pederintytär
Dufva
Benkt Olofsson,
pso Katarina Danske
Dufva
Olof Benktinpoika,
pso Kerstin Stoltefoth
Dufva
Benkt, pso Ingrid
Olofinttytär Tavast?
Gudmund Lassenpoika,
pso I Malin Olofintytär,
pso II N.N. Arvidintytär
Lasse, kauppias
Henrik Persson
Danske?, pso Anna
Persdotter
Casper Grön I Mervissä,
pso Malin Henriksdr.
Peder Torgilinpoika Djekn,
pso I N.N.Erikintytär, pso II
Margareta Olofintytär
Kristiern Pederinpoika ,
pso N.N.Arvidintytär
Dorotea Kristiernintytär,
pso I Henrik Juhonpoika
pso II Peder Svenske.
Arvid Arvidinpoika
Hyvikkälä
------------------------

Lähteitä
1. http://proxy.www.lysator.liu.se/runeberg/thamstoc/
0172.html 20.12.2001 www-sivu, joka käsittelee vanhaa
Benhamraa.
2. Genos 35(1964), s. 29–35 Fil. dr. Hans Gillinstam,
joka viittaa artikkelissaan useisiin alkuperäislähteisiin.
Artikkelin eräs lähdeviite käsittelee laajasti Peder
Diekenin sukua ja taustaa seuraavasti: ”Enligt
RASMUS LUDVIGSSON i X 1, f. 107, Uppsala universitetsbibl.,
var biskop Mårten Skytte son till en
hustru »Birite», som »war komen ifrå Lauku och Knut
Erichsons Syster», vilken uppgift accepterats i RAMSAYs
genealogi för medeltidssläkten Skytte (s. 406)
men ej kommit med i hennes framstälining om den
yngsta ätten Kurck (s. 245). E. ANTHONI, Finländska
släkttavlor från tiden omkring 1570, s. 103, har påpekat,
att hon icke samtidigt kan ha varit från Laukko
och syster till den där ingifte Knut Eriksson, samt fäst
uppmärksamheten på att biskop Mårtens mor enligt en
med RASMUS LUDVIGSSON samtida och i kontrollerbara
detaljer anmärkningsvärt pålitlig släkttavla
hette Karin och skrevs till Totkijärvi samt var syster
icke till Knut Eriksson utan till hans svärfar Klas
Kurke. Att så var fallet styrkes också av att en syster
till biskop Mårten enligt RASMUS LUDVIGSSONs
ovannämnda släkttavla var mor till Jakob Persson till
Könikkälä, vilken blev stamfar för en ätt, som efter sitt
från den äldre ätten Kurck tydligen ärvda vapen, ett
svärd mellan stjärnor, kallade sig Svärd. Enligt Genealogica
38, f. 43 v skall den 1487 (FMU, nr 4148) -
1496 (ibidem, nr 4724) uppträdande Nils Bengtssons
(Dufva i Finland) till namnet okända svärmor, gift med
en möjligen 1457–1473 känd Peder djäkn »ifrån
Swerige» med tre sjöblad i vapnet, ha varit »Jöns
Knwtsons farsyster ifrån Laucko», alltså en syster till
Knut Eriksson, ehuru denne av urkundsbeläggen att
döma torde ha tillhört en yngre generation. Enligt
PER MÅNSSON UTTER i Genealogica 41, f. 86 v, efter
»Scharteker som Oluff Duffua Anno 1621 ifrån Finland
tilsändt hafuer» skall Nils Bengtssons hustru ha
varit från Merwis och fört två (!) sjöblad, och hennes
mor var enligt samma källa »ifrån Swerige i Benhammar
». Uppgiften styrkes icke av Benhammars rätt väl
kända ägarelängd, och den uppgivna anknytningen
till denna gård är möjligen endast en konstruktion på
grundval av en arvstvist på 1430-talet mellan Benhammars
innehavare Gregers Bengtsson (oäkta Folkungaätten)
och två personer med namnet Dufva.”
3. Pertti Ebelingin kotisivu http://www.saunalahti.fi/
~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee
lähteiksi: Anthoni s. 129, 203
4. Kauppias, kaupunki ja kruunu, Turun porvariyhteisö
varhaiskeskiajalta 1570 luvulle; Mika Kallioinen;
Bibliotheca historica 59, SKS 2000, Helsinki
5. FMU 3213; Kuningas Kristian antoi rälssivapauden
eräälle Peder Torkilssonille Tukholman linnassa
14.9.1463, koskien hänen omaisuuttaan (Kijuisæby ja
Torsse) Nauvon, (Tammas ja Letelax) Rymättylän ja
(Hirvensalo) Marian kunnissa. FMU 3262; Turun raadin
10.5.1465 kirjaama laivakauppa, jossa Turun porvari
Peter Torgelsson myi oman laivansa 140 Lyypekin
markalla.
6. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta,
jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär
panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan
palvelijalle 50 markasta.
7. FMU 3025; Henrik Bitzin pitämissä Liedon käräjissä
24.11.1457 mainitaan Pedher Diegns, ”höffuidzman vpa
Åbo”.
8. FMU 3264; Pellingissä Porvoossa 22.7.1465 ritari ja
linnapäällikkö Viipurista Erik Akselinpoika Tott antaa
vapaasukuiselle (välboren) Peter Djäkenille ja hänen
perillisilleen aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan
nimi tai kaalimaa) Viipurista.
9. FMU 3354; Peder Diekn antaa 20.3.1468 Tuomion
Vehkalahdella. FMU 3544; Lamaani (Lagman) Per
Djäkn vahvistaa 27.3.1473 rajankäynnin Sarvilahden
ja Pitkäpään välillä Pernajan kunnassa.
10. FMU 3930; Vuonna 1482 mainitaan, että Peer
Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata.
11. FMU 4147 Tukholman raadin pöytäkirjojen maininta
12. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta,
jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär
panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan
palvelijalle 50 markasta. Kirjeen päivämäärä epäselvä.
Referaatin alkuperäislähde on Arw. Handl. VII, n:o 1
(sid. 3), josta käy ilmi, että Peder Dieknin tytär luovutti
27.3.1517 Naantalin luostarille perintöoikeuden mainittuun
omaisuuteen.
13. Eric Anthoni ”Finlands medeltida frälse och 1500-
tals adel”, mm. sivulla 226.
14. Kihlakunnantuomari Kristiern Pederinpojan tuomioita
tunnetaan mm. seuraavia: (FMU 4797) kesäkäräjillä
Tennilässä 25.7.1498 rajatuomion Hyrkälän, Kurialan
ja Erolan välillä. (FMU 4798) kesäkäräjillä Tennilässä
1498, vahvisti korkeasyntyisen Margaretan
Kurialasta laillisiksi perillisiksi palvelijansa ”murmästare”
Jepen ja palvelijan Karin Olavintyttären. (FMU
4850) talvikäräjillä Hauhossa 4.11.1499 päätti rajankäynnin
Lammin Porkkalan suhteen. (FMU 4899) tuomitsi
Nyystölässä Padasjoella 27.1.1501 Olof Jönsinpojalle
Lammin Porkkalasta metsän ja kalaveden nimel-
tään Sudesenpää, jonka joukko talonpoikia yritti riistää
häneltä. (FMU 4927) vahvisti Benkt Lydekeninpojan
vuonna 1444 antaman tuomion Kälän metsästä,
takamaasta ja vesistä Sysmän Voipalassa 1501. (FMU
4978) vahvisti Paljakan rajankäynnin Jaalan pitäjässä
13.7.1503 Pulkkilan kylässä Asikkalassa. (FMU
4982) todistajana kauppakirjassa Hämeenlinnan voudin
Henrik Steninpojan ja Sääksmäen kirkkoherra Matin
kanssa, jossa Åke Jepenpoika myy 240:lla korkesukuiselle
Olof Jönsinpojalle 2.8.1503 Borgbyn Sipoon
kunnasta. (FMU 4993) vahvisti rajankäynnin
Lammin Porkkalan ja Evon välillä Lammin Poikkimetsässä
1503. (FMU 5001) vahvisti Olof Jönsinpojan (i
Lahis) metsän ja kalaveden rajankäynnin pohjanperillä
ja tuomitsi sakkoihin Henrik Mölen Matkantaasta
näiden rajojen loukkauksesta, Alvettulassa Hauholla
17.1.1504. (FMU 5002)) tuomitsi herra Olavi Tavastin
perillisille neljänneksen Rutalahdesta (nykyisessä
Korpilahdessa), Padasjoen Nyystölässä 31.1.1504
(Huom. oikea pvm ehkä 27.1.1501). (FMU 5003) )
vahvisti Olof Jönsinpojan (i Lahis) omistuksen Lammin
Porkkalan rajalla olevaan myllyyn, minkä päälle
Lasse-kauppias Porvoosta tahtoi tehdä vaatimuksen,
Lammin Kataloisissa 7.2.1504. (FMU 5005) tuomitsi
sakkoihin muutamia Vanhankylän asukkaita tunkeutumisesta
Olof Jönsinpojan (i Lahis) Kälän metsään takamaihin
ja kalaveteen, Lammin Kataloisissa 7.2.1504.
(FMU 5035) vahvisti Padasjoen käräjillä erään nähtynä
mainitun täytäntöön pannun maavaihdon Olof
Hirven ja Olavi Tavastin jälkeläisten välillä, Padasjoella
12.7.1504.
15. Hämeen historia, Hämeen heimoliitto, Karisto
1955.
16. FMU 5322; Arvid Arvidsson till Hyvikkälä (i
Hauho socken) tillbyter sig af sin måg Gudmund Larsson
Kärsälä gods i Hattula socken mot en broderdel i
Hyvikkälä by; och voro vid detta byte som fastar
Bengt Nilsson, häradshöfding i Hattula härad och
boende å Gammelgård i Lampis socken, samt de tolf i
nämnden. Brefvet beseglades af välbördig herr Erik Turesson,
riddare och höfvidsman på Viborg, välbördig
Tönne Eriksson, höfvidsman på Rasborg, välbördig
Claes Hindersson, lagman i Söderfinne lagsaga, och förbemälda
Bengt Nilsson. Dat. S:t Erici dag. 18 maj 1508.
17. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora
ofreden. Helsingfors 1909; Tawast, n:r 64 på Svenska
Riddarhuset.
18. FMU 5780; Arffwed Arffwedsson till Hyffwykalä (!)
säljer och upplåter 1514 åt sin måg beskedlig Jäppe
Andersson (Tavast) till Cockala Karsälä torp vid Wesunda.
Brefvet beseglades af riddaren Åke Jörensson
(Tott) och Tönne Eriksson (Tott).
19. FMU 5340 Fogden Josef Pedersson intygar att hustru
Walborg Arfwedzdotter varit på Åbo rådstuga och
erkänt sig hafva sålt åt Jäppe Andersson Cockala näss
gods. Dat. vårfrudagen 1508.
20. Genos 68(1997), s.163–165.
21. Pertti Ebelingin kotisivu http://www.saunalahti.fi/
~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee
lähteiksi: Kurt Sand-qvistin monivuotiset tutkimukset,
katso myös Ramsay s. 400, Elgenstierna III s.
202, Gentes Finlandiae IV s. 15 ja Genos 1985 s. 181.
22. Suur-Jämsän historia I, Forssan Kirjapaino Oy 1954.
23. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora
ofreden. Helsingfors 1909.
24. Genos 28(1957), s. 26.
25. Keski-Karjalan Gröhnit, Gröhn Sirkka, Kitee 2000,
Kasper Gröhnin sukuseura.
26. Genos 3/2001, s. 120, Viborgssläkten Frese, Georg
Luther.
27. Genos 18(1947), s. 25–34 J. Vallinkoski.
28. Vanhan Tohmajärven historia, Jaana Juvonen, Tohmajärvi
1990.
29. Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska
adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. II, Tukholma
1926, s. 330–332.
30. Ossian Mestertonin antama tieto, jossa hänellä lähteenä
Ingeborg Dyhr Sylvin: Antavla för medicine &
kirurgie doctor, professor Erik Adolf von Willebrand
(1870–1949). Sandkulla 1.1.1971.
31. Ossian Mestertonin tieto Sukututkijat@yahoogroups-
listalla 15.3.2001.

Artikkeli on syntynyt Sukututkijat@yahoogroups keskustelulistalla ja artikkelin syntyyn ovat keskeisesti vaikuttaneet
Ossian Mesterton ja Juhani Pesu, joiden antamat perustiedot muodostavat artikkelin rungon, jota
olen täydentänyt yksittäisillä tiedoilla ja lähdeviitteillä. Artikkelia viimeistellessäni olen löytänyt myös muutamia
uusia lähteitä, jotka täydentävät ja kenties tuovat myös uutta tietoa Käkisalmen porvarin Casper
Grönin esi-isistä.
- Toim. Antti Järvenpää
Patronyymi 1/2002
------------------------

(Toinen versio,muiden tutkijoiden tutkimustulos:
DJEKN Sunneva Pedersdotter ((tai Mårtensdotter?))*1453-,från Mervis gård i Hattula socken

DUFVA Nils Bengtsson*1447-†j.1495,herre till Munkeby,Borgå sn,Porvoon Munkebyn herra 1495,lagman i Karelen,Karjalan laamanni,slottsloven på Viborg 1495,Viipurin linnan päällystöä 1495,linnanpäällikkö Viipurissa,ska tillhört adliga ätten 95,i Finland,kutsuttiin "vapaasukuiseksi"mieheksi,vieraili Turussa valtiohoitaja (sten sturen) luona 1488,esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen.,nämnd 1459-88,oli 1400-luvun lopulla Itä-Suomessa keskeisissä hallintotehtävissä sekä rauhan että sodan aikana, kunnes virkojen hoito vaati hänen henkensä.
puoliso DJEKN Sunneva Pedersdotter ((tai Mårtensdotter?))*1453-,från Mervis gård i Hattula socken

---------

Taulu 83 (taulusta 84)
XV Nils Bengtsson Dufva i Finland, s. 1447 Porvoo, Munkeby. Munkbyn herra, joka 1488 kävi valtiohoitajan Sten Sturen puheilla Turussa ja 1495 oli linnuemiehenä Viipurissa. (Sakari Ponsimaa, Kansallinen elämäkerrasto, Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 84 Bengt Olofsson Dufva till Munkeby, Porvoon Munkebyn herra, s. 1421 Porvoo, Munkeby, k. jälkeen 1446 ja Katarina Henriksdotter Danske, s. 1425 Porvoo, Munkeby.
Puoliso: Suneva, Taulusta 82, s. 1453 Porvoo, Munkeby.
(Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 102 Mårten Bengtsson Djäkn ja -.
Taulu 102 (taulusta 103)
XVI Mårten Bengtsson Djäkn (Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 103 Bengt Mårtensson Djäkn, k. 1451 ja Valborg Sonesdotter Ille, k. 1463 Vehmaa.
Puoliso: -, Taulusta 83 (Genos 2003 n:o 2).
Lapset:
1. Suneva, s. 1453 Porvoo, Munkeby. Tauluun 83.
2. Valborg Mårtentytär Djäkn

Taulu 103 (taulusta 104)
XVII Bengt Mårtensson Djäkn, k. 1451 (Kansallinen elämäkerrasto, Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 104 Mårten Djäkn ja Kristiina Eskilsdotter Fincke.
Puoliso: Valborg Sonesdotter Ille, Taulusta 102, k. 1463 Vehmaa (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Kansallinen elämäkerrasto, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor, Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 106 Sune Sunesson Ille, Tuomari, valtaneuvos, laamanni, k. 1448 Tenhola ja N.N. Bitz.
Lapset:
1. Ingrid Bengtsdotter Djäkn, k. jälkeen 1538
2. Hans Bengtsson, k. 1483
3. Mårten Bengtsson Djäkn. Tauluun 102.

Taulu 104
XVIII Mårten Djäkn (Genos 2003 n:o 2).
Puoliso: Kristiina Eskilsdotter Fincke, Taulusta 103 (Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 105 Eskil Fincke ja -.
Lapset:
1. Bengt Mårtensson Djäkn. Tauluun 103.

Taulu 105
XIX Eskil Fincke (Genos 2003 n:o 2).
Puoliso: -, Taulusta 104 (Genos 2003 n:o 2).
Lapset:
1. Kristiina Eskilsdotter Fincke. Tauluun 104.

Taulu 106 (taulusta 107)
XVIII Sune Sunesson Ille, Tuomari, valtaneuvos, laamanni, k. 1448 Tenhola. Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos, tiedot 1408-1448, k. n. 1448. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Kansallinen elämäkerrasto, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Genos 2003 n:o 2).
Vanhemmat taulusta 107 Sune Jönsson Ille, Maanomistaja, tiedot 1414-1424, tuomari, Tenhola ja -.
Puoliso: N.N. Bitz, Taulusta 103Eli vielä 1419, jolloin omisti maata Ala-Satakunnassa. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro).
Vanhemmat taulusta 109 Kort Bitzer, Isäntä, tiedot 1394-1395, s. Saksa ?, k. jälkeen 1395 ja Kristina Magnusdotter.
Lapset:
1. Anders Sunesson Ille, k. 1463
2. Valborg Sonesdotter Ille. Tauluun 103.
3. Jeppe Ille

Taulu 107 (taulusta 108)
XIX Sune Jönsson Ille, Maanomistaja, tiedot 1414-1424, tuomari, Tenhola (Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro).
Vanhemmat taulusta 108 Jöns, k. 1370 ja -.
1. Puoliso: N.N. Påvelsdotter Höna, s. Pirkkala.
Vanhemmat Påvel Höna i Pirkkala ja -.
Lapset:
1. Torgils Ille, k. 20.1.1450
2. Puoliso: -, Taulusta 106 (Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2).
Lapset:
2. Sune Sunesson Ille. Tauluun 106.
3. Olof Ille, k. 11.7.1421
4. Gregers Ille

Taulu 108
XX Jöns, k. 1370.
Puoliso: -, Taulusta 107
Lapset:
1. Sune Jönsson Ille. Tauluun 107.
2. Anna Jönsdotter, k. 1425

Taulu 109
XIX Kort Bitzer, Isäntä, tiedot 1394-1395, s. Saksa ?, k. jälkeen 1395. Elossa 21.2.1394. Saksalaista alkuperää. (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Hartvik/Mänty-suku, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro, Carpelan Tor Finsk biografisk handbok 1-2).
Puoliso: Kristina Magnusdotter, Taulusta 106 (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Hartvik/Mänty-suku, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2).
Vanhemmat taulusta 110 Magnus ja -.
Lapset:
1. Henrik Bidz, Valtaneuvos, etelä-suomen laamannikunnan laamanni, ritari, k. 1458, Turun linnan päällikkö, sittemmin laamanni
2. N.N. Bitz. Tauluun 106.
BITZ

Bitz aatelissuvun ensimmäinen mainittu Kurt Bitzer tai Bizsare ja puoliso Kristiina.
Lapsista Henrik Bitz oli naimisissa Anna Klasdotter Diekn kanssa. Dieken suku omisti Lemlahden saarella Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahta sijaitsevan Kuitia kartanon, joka jo 1400-luvun alussa mainitaan tärkeänä asuinkartanona. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli legendaarinen Turun piispa Maunu II Tavast, joka jo 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntytär o.s. Diek, joka oli ylhäisestä suvusta. Martta eli puolisoaan ja lapsiaan kauemmin ja hänellä oli lopulta suuri äidinäidin perintö, joka käsitti sekä Kuitian että Sundholman kartanot. Perintö lankesi hänen tyttärenpojalle v. 1477, valtaneuvos Joachim Flemingille, joka sai vielä itselleen Siuntion Suitan. Joachimin poika Erik Fleming olivat yhteiskunnallisessa asemassa. Yhdessä veljiensä Iivarin, Joachimin kanssa Erik valloitti 1521-23 valtakunnan Suomenpuoleisen osan Kustaa Vaasalle.
Taulu 110
XX Magnus (Jorma Höykinpuro).
Puoliso: -, Taulusta 109
Lapset:
1. Kristina Magnusdotter. Tauluun 109.
2. Henrik
----------
lisätietoja
http://aforum.genealogi.se/discus/messa ... 1445622406
http://aforum.genealogi.se/discus/messa ... 1419859792
--------
http://netinternetnet.angelfire.com/GGframesPC.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com