AHLA suku,Kokkola.1610.

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
tommypohjanen
Viestit: 484
Liittynyt: 14.10.2008 21:37
Viesti:

AHLA suku,Kokkola.1610.

Viesti Kirjoittaja tommypohjanen » 02.05.2010 16:41

Tietääkö kukaan lisää tästä AHLA suvusta?

AHLA suku,Kokkola

AHLA Hinder Danielsson*n.1610-(† h.12.1.1735?),1600-luvun loppupuolella Kokkolassa porvari
puoliso 89,( (Rasmus?)Elisabet?)*1646-† h.12.1.1735 Kaarlela/Karleby lf/moderförs./Kokkolan msrk/emäsrk
lapsia:
AHLA 83,Jacob*n.1640-†1724,1&/2&,Kokkola,kauppias, (Ala hemman i G.K. landsförsamling), &27.11.1679
puoliso HERMAN Brita*1650-luku,/*kastettu 24.8.1666*Kokkola
lapsia:
Anna,
35,Brita*1685-†1721&&†Pori,isonvihan aikana perheineen Ruotsissa ja synnytti lapsen Skellefteå Västerbotten.

AHLA 44,Daniel*7.10.1686-†(h:30.9)1731*Kokkola,rådman,raatimies,suurkauppias,kauppias,laivanvarustaja, asui perheineen viha-ajan 1714-1721 Tukholmassa. Kokkolassa perhe asui korttelissa 1. tontilla 1. olevassa Sundgårdenissa.1 qvarteret.(palj.palv.väkeä), (förmodligen förmögnast i Gamla Karleby).Varakas,Kokkolan raatimies 1722-31.Kokkolan rikkaimpia porvareita ja laivanrakentajia.Kokkolan kauppiaat ja porvarit omistivat myös aluksia rahdin kuljettamista varten eri satamiin. Kauppaa käytiin myös Ruotsin puolelle. Myöhemmin vuosisadan loppupuolella purjehdittiin jo välimerelle ja käytiin kauppaa. Pääasiallinen vientitavara oli terva ja laivanrakennuspuutavara. Tuonti: suola, viiniä, kankaita ym.Luettelo kokkolalaisten aluksista 1722 ja 1743:Raatimies Daniel Ahla,laivan isäntä.Raatimiehet Jacop Ahla ja (J.Westling).Muut suurporvarit.Kun varakas raatimies Daniel Ahla kuoli, hänen leskensä Margaretha Carlbohm meni naimisiin kihlakunnantuomari (Martti Polvianderin) kanssa, joka tuomiokunnan tuomarin työn ohella jatkoi vaimonsa liike- ja laivanrakennustoimintaa, &28.11.1711
puoliso CARLBOHM 63,Margetha*(16.2.)1691-†24.4.1754
lapsia:
11,Maria*1711-+h.25.8.1722,
0,Britha*20.8.1712-+h.8.9.1712(11dagar),
0,Jacob*21.7.1713-+h.7.2.1714(6månader13dagar),
17,Daniel*3.6.1723-†9.6.1740+Turun ruotsalainen seurakunta, stud.(=studerande), yo:Vaasan triviaalikoulun oppilas 14.9.1737. Ylioppilas Turussa kl. 1739 Ahla Dan Ostrob _ 377. Pohjalaisen osakunnan jäsen 30.6.1739 [1739]Daniel Ahla. Vere A:o 1740 egregiæ spei juvenis fatis cessit Aboæ.† ylioppilaana Turussa (ruots. seurak.) Naimaton.,
kl. 1739 Daniel Ahla 6577. * Kokkolassa 3.6.1723. Vht: kokkolalainen kauppias, raatimies Daniel Jakobsson Ahla († 1731) ja Margareta Carlbohm tämän 1. avioliitossa. Vaasan triviaalikoulun oppilas 14.9.1737. Ylioppilas Turussa kl. 1739 Ahla Dan Ostrob _ 377. Pohjalaisen osakunnan jäsen 30.6.1739 [1739] Daniel Ahla. Vere A:o 1740 egregiæ spei juvenis fatis cessit Aboæ. † ylioppilaana Turussa (ruots. seurak.) 9.6.1740. Naimaton.
Serkku: Raahen pedagogi Daniel Winqvist 5505 (yo 1726, † 1738).
Veli: kihlakunnantuomari Johan Polviander 7186 (yo 1746, † 1804).
Lanko: kokkolalainen kauppias Samuel Möller 6293 (yo 1736, † 1761).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 3a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #768. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 461 (XCI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 72 (XCI); Hj. Björkman, Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697–1800. SSJ 11 (1935) #63; O. Wanne, Liber scholae Wasensis 1722–1830. SSJ 18 (1947) #501; S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja II 1721–1770 (1947) #768; S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja IV (1949) s. 100 #768 (Lisäyksiä ja oikaisuja). — Hj. Björkman, Anders Roos 1750–1810, Henric Rahm 1732–1799, Daniel Ahla 1686–1731. SSV 3–4 (1919–20) s. 112.

0,Margareta*13.8.1724-+h.20.3.1725(7månader,8dagar),
19,Jacob/Jaques*21.7.1725-+h.1.1.1745,titteli:mons.,
X,
5,Margareta*12.4.1729-+h.4.10.1734,
73,Johannes Polviander*13.11.1730-†30.7.1804Oulu yo,Ylioppilas Turussa kl. 1746 [Polviander] Johan Ostrob408. Pohjalaisen osakunnan jäsen 1746 [1746] Johannes Polviander. 1748. auscultans. | _ Postea vicarius Judex Territorialis. Ex designatione Ordinum Regni ordinarius Judex Territorialis 1762 factus in Ostrobotnia. Turun hovioikeuden auskultantti 1748. — Varatuomari. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomarin (isäpuolensa) apulainen ja sijainen 1755, vakinainen tuomari 1762, tuomiokunnan jaon jälkeen Oulun pohjoisen voutikunnan tuomiokunnan tuomari 1777, ero 1802.
kl. 1746 Johan Polviander 7186. * Kokkolassa 13.11.1730. Vht: kokkolalainen kauppias, raatimies Daniel Ahla († 1731) ja Margareta Carlbohm tämän 1. avioliitossa. Otti isäpuolensa sukunimen. Ylioppilas Turussa kl. 1746 [Polviander] Johan Ostrob _ 408. Pohjalaisen osakunnan jäsen 1746 [1746] Johannes Polviander. 1748. auscultans. | Postea vicarius Judex Territorialis. Ex designatione Ordinum Regni ordinarius Judex Territorialis 1762 factus in Ostrobotnia. Turun hovioikeuden auskultantti 1748. — Varatuomari. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomarin (isäpuolensa) apulainen ja sijainen 1755, vakinainen tuomari 1762, tuomiokunnan jaon jälkeen Oulun pohjoisen voutikunnan tuomiokunnan tuomari 1777, ero 1802. † Oulussa 30.7.1804.
Pso: 1758 Ebba Charlotta Fougt († 1803).
Isäpuoli: hovioikeudenasessori Mårten Polviander 5237 (yo 1713, † 1761).
Veli: ylioppilas Daniel Ahla 6577 (yo 1739, † 1740).
Poika: luutnantti Mårten Polviander U851 († 1826).
Poika: kihlakunnantuomari Johan Jakob Polviander 10228 (yo 1786, † 1823).
Lanko: Noran kirkkoherra, FM Johan Fougt U712 († 1798).
Vävy: laamanni Anders Söderlund 9876 (yo 1781, † 1840).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 151a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #873. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 39 (XCVII); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 81 (XCVII); S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja II 1721–1770 (1947) #873. — H. J. Boström, Wasa hofrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän... 1776–1914 (1915) s. 279; Uusi sukukirja I. SSJ 16 (toim. O. Wanne et al., 1943–46) s. 426 (Polviander, Pohjanmaan suku Taulu 1); H. Holmberg, Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit (1959) s. 40.


AHLA 43,Maria*10.5.1727-†5.10.1770 †mattande siukd.,*Kokkola, 2&13.3.1766,3&16/19.10.1766, &4.8.1747
puoliso WALDING 48,Zacharias*1716-†8.3.1765
------------

I sukupolvi Ahla

porvarissukuja olivat Ahla, Carlbohm ym.
Lähteet: Kokkolan kaupungin histoia.
Hindrich Ahla, porvari Kokkolassa 1600-luvun loppupuolella. Hänet on haudattu Kaarlelassa 12.1.1735.
puoliso: ei ole tietoa
Lapset:
Jacop, s.

II sukupolvi Ahla

Jacop Hindrichsson Ahla, s. kauppias Kokkolassa, k
puoliso: vihitty 27.11.1679 Brita Larsdotter Herman, s
Lapset:
Daniel, s. 5.10.1686 Kokkola

III sukupolvi Ahla

Daniel Jacopsson Ahla, raatimies, s. 5.10.1686 Kokkola, k. 30.9.1731 Kokkola
puoliso vihitty 28.11.1711 Margareta Jacopsdotter Carlbom, s. 16.2.1691 Kokkola, k. 24.4.1754 Kokkola
Lapset:
Jaakko, s.
Maria, s. 10.7.1727

Daniel Ahla oli Kokkolan rikkaimpia porvareita ja laivanrakentajia. Hänen vaimonsa Margareta oli myös varakasta kauppiassukua. Margaretan suku omisti Carbomin kauppahuoneen Kokkolassa.
Kokkolan raatimiehet 1722-1808
- Daniel Ahla 1722-31
- Jaakko Ahla 1746-83 Daniel Ahlan poika

Kun varakas raatimies Daniel Ahla kuoli, hänen leskensä Margaretha Carlbohm meni naimisiin kihlakunnantuomari Martti Polvianderin kanssa, joka tuomiokunnan tuomarin työn ohella jatkoi vaimonsa liike- ja laivanrakennustoimintaa. Kaupungin vanhoja
.

Taulu 1 (IV sukupolvi)


Zagharias Walding, s. 1716 Ruotsissa (Westerbotten), k..8.3.1765 Kokkola, 49 v bröstsjuka
Varakas kauppias Kokkolassa. Kävi koulua Raahessa

Puoliso: Vihitty 4.8.1747 Kokkola Maria Danielsdotter Ahla, s. 10.5.1727 Kokkola, k. 5.10.1770 Kokkola.
(Vanhemmat: Daniel Jakobsson Ahla ja Margareta Jakobsdotter Carlbom)

Lapset:
Margareta Catharina s. 30.11.1747, k. 14.02.1748
Mårten s. 20.04.1750 Kokkola Tauluun 2
Zacharias s. 23.09.1751, k. 21.10.1751
Daniel 20.1.1755 Kokkola Tauluun 3

Maria Ahla-Walding meni uudelleen naimisiin 19.10.1766 kauppias Gustaf Pallenin kanssa.

(Maria Ahlan vanhemmat: kauppias ja raatimies Daniel Ahla, s. 5.10.1686, k. 30.9.1731 Kokkola ja
Margareta Garlbohm, s. 16.2.1691 Kokkola, k. 24.4.1754 Kokkola. Pari on vihitty 28.11.1711
Margareta Carlbohm meni Daniel Ahlan kuoleman jälkeen uudelleen naimisiin tuomari Martin Polvianderin kanssa 27.5.1733.
--------------------
Kokkolan kaupungin historia
Kokkolan porvarisuku Ahla
Otteita Kokkolan kaupungin historia II, Tiklander ajanjakso 1714 - 1808

Isonvihan aikaa
Kauppias ja raatimies Daniel Ahla kuului huomattaviin porvarisukuihin Kokkolassa 1700 luvulla.
Ison Vihan aikaan Ruotsin puolelle pelastautuneet ja omaisuutensa turvaan Ruotsiin vieneet porvarit saivat luvan asettua asumaan Ruotsin puolelle mihin kaupunkiin hyvänsä ja harjoittaa liiketoimintaa kuninkaallisen päätöksen 1719 mukaisesti. Näiden kahdeksan huomattavan porvarin joukossa oli myös raatimies ja kauppias Daniel Ahla. Pääasiassa he oleskelivat Tukholman siirtokunnassa. (sivu 9)
Näistä kahdeksasta porvarista palasi takaisiin seitsemän v. 1722 ja suorittivat porvariksi ottorahat. Heidän joukossaan myös raatimies ja kauppias Daniel Ahla. (sivu 9)

Jälleenrakentamisen aika

Venäläiset olivat Ison vihan aikana tuhonneet perusteellisesti Kokkolan kaupungin asumukset. Kokkolan porvarit käyttivät runsaasti rahaa asuntojen kunnostamiseen. Muun muassa Daniel Ahlan mainitaan käyttäneen huomattavia summia kotinsa kunnostamiseen. (sivu 14)

Pormestarit ja raati, maaherrat

Raastuvanoikeus kokoontui 24.1.1724 pormestari Hamniuksen kutsusta. Viiden apujäsenen joukossa oli myös Ahla. Kokous oli päätösvaltainen, mutta kukaan ei ollut aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa. Tosin Ahlalla oli valtakirja Tukholman ajoilta pormestari Westringin ehdotuksen mukaisesti ja näin hän sai vannoa raatimiesvalansa ja porvarit olivat tyytyväisiä, ja jonka jälkeen maaherra onnitteli Ahlaa sekä kehotti porvareita osoittamaan kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta hänelle (sivut 19-20)
Kokkolan raatimiehet 1722-1808
- Daniel Ahla 1722-31
- Jaakko Ahla 1746-83 Daniel Ahlan poika (sivu 25)

Kauppahuoneet ja kauppiassuvut

Isonvihan rasituksesta huolimatta osan porvaristoa oli onnistunut pelastaa varallisuudestaan ja näin voivat jatkaa liiketoimintaansa. Kauppiaan ammattia ja esi-isiensä elinkeinoa jatkoivat palattuaan Ahla, Carlbohm, Frimodig ym. porvarit. He harjoittivat myös tervakauppaa ja laivanrakennusta.
Kun varakas raatimies Daniel Ahla kuoli, hänen leskensä Margaretha Carlbohm meni naimisiin kihlakunnantuomari Martti Polvianderin kanssa ja tuomiokunnan tuomarin työn ohella hän jatkoi vaimonsa liike- ja laivanrakennustoimintaa. Kaupungin vanhoja porvarissukuja olivat Ahla, Carlbohm ja Frimoding ym.
Viipurilaisesta Sakari Waldingista tuli pysyvä asukas Kokkolaan. Hän oli aikaisemmin ollut kauppiaana Kalajoella ja sai porvarioikeuden tultuaan Kokkolaan. Kokkolassa oli myös hänen läheinen sukulaisensa eli hänen kaima Sakari Walding, joka meni naimisiin 1747 Daniel Ahlan tyttären Marian kanssa. Kuollessaan 1765 hän jätti huomattavan omaisuuden, johon kuului kaupunki- ja maatalon lisäksi osuuksia laivoihin ja tehtaisiin. Omaisuuden arvo, velat siitä vähennettynä kohosi noin 25.000 kuparitaalariin. Waldingin poika Martt (Mårten)i antautui merimiesuralle ja hänestä tuli eräs kaupungin ensimmäisiä syvänveden kapteeneja. (sivut 32-33).
Maistraatin jäsenten nimikirjoitukset Stenhagenin valtiopäivävaltakirjassa v. 1769: mm. Jacop Ahla. (sivu 30)


Kasakkatalvi 1742-43

Sotaväkeä tuli Ruotsista Suomeen 1739 kaupunkilaisten turvaksi. Ruokapula katovuosien jälkeen oli suuri.(sivut 40-41)

Kuningas Adolf Fredrikin käynti Kokkolassa 1752

Maaherra Piper kehotti Kokkolan porvareita panemaan kaupungin kuntoon kuninkaan vierailua varten. Hän mm. piirsi koristeellisen pyramidin ja muitakin kunniaportteja. Porvarit suostuivat, että vain pyramidi tehdään. Puusepät Baclund, Tast ja Ggrongvist valmistivat sen ja se asetettiin keskelle toria kunniapatsaaksi kuninkaan vierailua varten. Kuva on myös kirjassa.(sivut 48-50)

Valtaporvarit ja pikkukauppiaat

1735 veroluettelon mukaan Kokkolan porvarit oli jaettu ammatin perusteella: suurkauppiaisiin, keskinkertaisiin, pikkukauppiasiin, käsityöläisiin, laivureihin ja laivamiehiin. Suurkauppiailla oli suuremmat kauppaoikeudet sekä myös tiedot ja kyvyt. Saadakseen porvarioikeudet piti olla myös varakas. Samaa ajatuksenjuoksua kannatti myös Daniel Ahla vainajan poika Jacop Ahla, joka oli toiminut isäpuolensa, kihlakunnantuomari Polvianderin apulaisena tämän harjoittaessa kauppaliikettä. Maistraatti kehotti häntä liittymään kauppaseuraan. Kauppaoikeudethan porvarin piti lunastaa, maksaa.
Hänen varallisuutenaan oli se pieni erä saatavia, minkä hän oli isältään saanut perintönä. Hän kuitenkin pyysi ettei hän voi ottaa sellaista porvarillista rasitetta, koska oli edessä perheen perustaminen. Väite hänen köyhyydestään tuntui omituiselta, kun isä oli ollut kaupungin eniten verotettu porvari ja äiti oli sitoutunut maksamaan jokaiselle seitsemälle lapselleen 1800 kuparitaalaria heidän tullessaan täysi-ikäiseksi. Joka tapauksessa mainittu varallisuus oli riittävän suuri hankkimaan aviomiehen kolmelle hänen tyttäristään. Nämä vävytkin työskentelivät kauppapalvelijoina Polvianderin luona.
Toinen vävypoika oli kauppias Sakari Walding, joka sai porvarioikeuden 1747 ja meni pian sen jälkeen naimisiin Maria Ahlan kanssa. Hän lienee ollut läheinen sukulainen viipurilaiselle Sakari Waldingille, joka heti Ison vihan jälkeen sai porvarioikeuden. Nimen yhtäläisyyden vuoksi S. Walding on toisinaan sekoitettu kaimansa kanssa. Nuorempi Walding kauppiaista lienee kuollut 1765. Tapulioikeuksien saanti aiheutti Pohjanmaan kaupungeissa ankaraa kilpailua kauppaa käyvän porvariston keskuudessa, samalla kun menetyksen uhka lisääntyi. Vanhoina karuina aikoina useimmat kauppiaiden pojista aloittivat uransa palvelemalla laivamiehinä isiensä omistamissa kuuteissa. Aikakauden lopulla pitkät valtamerimatkat olivat kauppiaiden erikoiskohteena. (sivut 76-81)

Käsityöläiset ja manufaktuurin harjoittajat

Kauppaporvareiden ohella Kokkolassa kehittyi myös ammattikuntalaitos; mestari ja kisälli periaatteella maistraatin kannustamana. Kokkolassa oli 22 erilaista käsityöläisammattia vuosina 1735-1808. (sivut 82-93)

Asujaimet ja palkolliset

Kokkolaan muutti maaseudulta runsaasti liikaväestöä palkollisiksi. Tämä aiheutti porvaristossa huolta ja osin jouduttiin virkamiestaholtakin puuttumaan tähän, koska huoltosuhde tuotti vaikeuksia. Muuttajat olivat usein sisämaasta tulleita nuoria naisia ja pokia. Irtolaisuutta ei suvaittu, vaan jokaisen piti pestautua palvelukseen. Porvareilla oli usein varallisuuden mukaan monta renkiä ja piikaa. Pestautumisen piti kestää ainakin vuoden. Jos kulki joutilaana, seurasi ilmianto. Palvelusväen elinolot olivat isäntäväen sääntöjen mukaan saneltu. Esimerkiksi joutopäiviä viettävä renki saattoi joutua pakosta ruotusotamieheksi tai linnoitustöihin.
Myös kotona olevia tyttäriä kehotettiin viranomaisten taholta menemään palvelukseen; esimerkiksi, jos kotona oli kolme tytärtä, niin viranomaiset olivat sitä mieltä, että äiti ei tarvitse kolmea apulaista kotona, vaan yksi riittää. Näin ollen kahden tuli ottaa laillinen vuoden pesti.
Esimerkiksi:” eräs naimaton porvarintytär, joka asui isäpuolensa luona, luuli saavansa asua kaupungissa ja elättää itsensä ompelemalla ja tekemällä käsitöitä. Maistraatti kuitenkin selitti, ettei hänen isävainajansa porvarioikeus suojellut häntä, mutta hän voisi hankkia oikeuden elättää itsensä ompelutyöllä.” Näin hän sitten menettelikin. Usein nämä ”ylimääräiset”joutuivat lähtemään maaseurakuntiin ja kappeliseurakuntiin palkollisiksi. Tähän epäkohtaan kirkkoherra Antti Chydenius myöhemmin puuttui epäinhimillisiin syihin vedoten. Tuloksena oli palkollissääntö 1805. (sivuilta 94-100)

Kaupunginhallinnon työmuodot. Kaupunginvanhimmat

Kaupunginvanhimpien ensimmäinen kokoonpano 1761; kauppiaat ja merenkulkijat: Jaakko Falander, Antti Frimodig, Sakari Walding jne. Heitä oli kaikkiaan kuusitoista maksettujen veromäärien perusteella valittuja. (sivut 101-104)

Liikenneväylät

Liikenneväylät olivat puutteelliset, joten maalaisten ja kauppiaiden välinen kaupankäynti oli vaivaloista. Kaupankäynti tapahtui Kalajoen ja Pyhäjoen suuntaan. Tuolloin ei ollut rattailla kuljettavia teitä kuten sisämaahan päin. Tavaran vaihto tapahtui talvella reellä ja kesällä käytettiin meriteitä. Maalaisilla oli vaikeuksia kuljettaa karjaa myytäväksi Kokkolaan. Heidän täytyi kulkea karjoineen metsien ja soiden halki. Rantatie oli kyllä olemassa Rantakaupunkeihin, mutta se oli liian lähellä meren rantaa. (sivuilta 153-60)

Purjehdus kotimaassa ja ulkomaille

Kokkolan kauppiaat ja porvarit omistivat myös aluksia rahdin kuljettamista varten eri satamiin. Kauppaa käytiin myös Ruotsin puolelle. Myöhemmin vuosisadan loppupuolella purjehdittiin jo välimerelle ja käytiin kauppaa. Pääasiallinen vientitavara oli terva ja laivanrakennuspuutavara. Tuonti: suola, viiniä, kankaita ym.
Luettelo kokkolalaisten aluksista 1722 ja 1743:
raatimies Daniel Ahla , laivan isäntä
raatimiehet Jacop Ahla ja J. Westling
muut suurporvarit

Tuomari Polviander Daniel Ahlan lesken mies mainitaan myös innokkaana laivanrakentajana.(sivut 171-176)
Kauppaporvareiden ja laivanrakentajien pojat pestautuivat myös isiensä laivoihin merimiehiksi.

Lopuksi (S.T.)

Kirjasta ei selvinnyt, miten Waldingin ja muiden porvareiden omaisuuden kävi. Monet kauppiaat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin rahan arvon alenemisen, tulliriitojen, tapulikaupunkiriitojen, laivojen haaksirikkojen, hintojen romahtamisten ym. suhteen. Monia kauppiaita meni vararikkoon. Mainitaan mm. vanhan Carlbohmin kauppahuoneen menneen vararikkoon. Myös valtaporvarit pitivät huolen, että heillä olisi vähemmän kilpailijoita ja kauppaporvareiksi oli vaikea päästä. Siitä piti huolen raati. Myös avioliitot pyrittiin solmimaan niin, että omaisuus pysyi suvun käsissä. Pyrittiin kaikin keinoin estämään ettei alempiarvoinen väki pääsisi avioitumaan näiden valtaporvareiden kanssa.

Daniel Ahla omisti omana aikanaan (1700-l.) arvokkaan Suntn kartanon Kokkolassa. Hänen jälkeensä omisti samaisen kartanon Ahlan lesken aviomies tuomari Polviander.(lähde: Porstuan dokumentti)

---------------------------------------------

http://web.telia.com/~u72802835/tommypo ... juuret.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com