KÄRKKÄINEN suku,Pälkäne.Sahalahti>Rautalampi.1405.

[tommypohjanen]

Tietääkö kukaan lisää tästä KÄRKKÄINEN suvusta?

KÄRKKÄINEN suku,Kärkkään kylä,Pälkäne.Sahalahti>Kärkkäälän kylä,Rautalampi

KÄRKKÄINEN Kauppi,1405 veromerkintä hänelle,1400-luvulla Sahalahdella kahdessa rajakäynti-asiakirjassa mainitaan.
lapsia:
KÄRKÄS/KAUPPI Jaakko*1420-
lapsia:
KÄRKKÄINEN Pekka*1450-*Sahalahti,Kärkäs
lapsia:
KÄRKKÄINEN Lauri*1480-*Sahalahti,Kärkäs
lapsia:
KÄRKKÄINEN/PAKARI Pekka*1500-*Sahalahti,Kärkäs. (Rautalammin)ensimmäinen asukas.Rautalammin ensimmäinen nimismies.Päär Kärkäs oli tullut Kärkkäälään 1543 Pälkäneen Kärkkään kylästä.Hän hallinnoi koko Kärkkäälän kylän aluetta.Kärkkäisen suku Rautalammin Kärkkäälään oli tullut Kärkkään kylästä Pälkäneeltä. — Tarina kertoo, että ukko Kärkkäinen oli käynyt Ruotsissa asti hakemassa kiinnitystä tilalleen. Siellä oli paljoksuttu ukon tilusten suuruutta ja kysytty, mitä hän niin paljolla teki, mutta Kärkkäinen oli vaan tuuminut, että: ,,minulla on seihtemän poikoa poikki penkin makoavia, kyllä moata tarvihtovat". — Nykyään kuuluu entisellä Kärkkäisen ukon tilalla olevan jo kokonaista 100 eri tilaa.
lapsia:
KÄRKKÄINEN Pekka*1540*Sahalahti,Kärkäs
lapsia:
KÄRKKÄINEN 73,Pekka*1570-†1644*ja†Rautalampi,Kärkkäälä
lapsia:
KÄRKKÄINEN 56,Pekka* noin 1600 Rautalampi, Kärkkäälä, † noin 1656 Rautalampi, Kärkkäälä.
puoliso 45,Elina Olavintytär*1610-†1656†Rautalampi,Kärkkäälä
lapsia:
PIETILÄINEN 63,Olof*1630-†1694*Rautalampi,Kärkkäälä†Rautalampi,Kärkkäälä,Perintö-Pietilä,2&1671 Rautalampi,&n.1650
puoliso 39,Sofia*1630-†1670†Rautalampi,Kärkkäälä,Perintö-Pietilä,
lapsia:
PIETILÄINEN 59,Lars*1666-†26.12.1726*ja†Rautalampi,Kärkkäälä,Perintö-Pietilä,talollinen,isäntä Perintö-Pietilä,1&n.1701,&n.1703.
puoliso LIIMATAINEN 37,Susanna*1686-†12.3.1724
lapsia:
PIETILÄINEN 75,Lars*x.4.1704/*1705-†14.11.1780†Rautalampi,Perintö-Pietilä,2&29.5.1732,(&24.9.1724)
puoliso (KORHONEN) (28,Christina*1703-†2.2.1731)(ifr.Sijkakoski)
lapsia:
Olaus*24.5.1728-.

PIETILÄINEN 57,Helena*1719-†8.2.1777†watusot†Rautalampi,Kärkkäälä,Pesiäissalmi,(&14.9.1750)
puoliso LIIMATAINEN 70,Petrus*17.9.1728-†24.3.1792


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kärkkäisiä 1500- ja 1600-luvuilla
Kärkkäinen ja Kärkäs ovat samaa juurta, niin kuin näiden nimityyppien rinnakkain samalla alueella osoittaa. Lyhyt muoto esiintyy Jääskessä ja Pohjois-Hämeessä, pidempi pääosin Savossa, mutta myös Karjalassa. Monet muut perusnimet vaihtelevat vastaavasti. Kärkästä likelle muodoltaan on myös Kärki, mutta se esiintyi vanhemmiten eri seuduilla.

Aloitan tarkastelun 1540-luvulta, jolloin yhtenäiset lähdesarjat alkavat, pohtimatta sen takaista kehitystä. Keskeisenä aineistona ovat Karjalan ja Savon voudin- ja läänintilit, Karjalan osalta vain 1610-luvulle asti. Savosta on käytetty 1600-lukua koskevia keräelmiäni, mukana koko aluetta koskevat sotilasasiakirjat. Maan muista osista on koottu 1570-1610-luvuilta ”potentiaalisia poismuuttajia”, joukossa Kärkkäisiäkin. Samoin on käyty läpi aiheen kannalta tärkeimmät paikallis- ja maakuntahistoriat.

Tarjolla ollut lähdeaines määritteli myös tämänkertaisen asiasisällön. Karjalan osalta oli myös tarjolla vain muuttotietoja, mutta muilta alueilta voi seurata myös toimeentulon perusteita ja Savossa suvun roolia kruunun palveluksessa.
Kärkkäiset vanhimmissa asiakirjoissa 1541-1582
Jääsken Kärkkäälässä asui vuonna 1541 kaksi Kärkkäistä. Vuonna 1582 heitä oli kuusi: Antti, Eero, Lasse, Nuutti, Olli ja Tuomas, kaikki samassa kylässä. Vuonna 1573 ilmoitettiin Sipi Ollinpojan talo autioksi Antrean Ahvolassa.

Vuonna 1541 kirjattiin yksi Kärkkäinen Juvalta Joroisten neljänneksestä eli Suonnejoelta, kaksi Rantasalmelta, toinen Tuusmäen, toinen Keriharjun neljänneksestä sekä yksi 1648 Tavinsalmen Savilahden neljänneksestä eli Kiuruveden Kalliojärveltä

Vuonna 1571 asui Lauri Laurinpoika ja Lauri Niilonpoika Mikkelin kirkonkylässä, Paavo Pekanpoika, Pekka ja Paavo Antinpoika Rantasalmen Tuusmäessä, Antti ja Lassi Suonnenjoella ja Olli Kärkkäinen saman pitäjän Kärkkäälästä sekä Pekka Pekanpoikavuodesta 1546 Kiuruveden Hautajärvellä. Olli Antinpoika tuli vuonna 1550 Pielaveden Löytynmäkeen Suonnejoelta. Kiuruveden Kärkkäiset näyttivät lähteneen Tuusmäestä. Vuonna 1580 pantiin Olli Ollinpojan talo autioluetteloon Juvan Narilassa.

Pekka Kärkäs tuli 1550-luvun seitsemine poikineen Kynsiveden poihjoispäähän Hankasalmen ja Konneveden myöhemmälle rajalle ja perusti Kärkkään kylän. Tässä käytetty aineisto ei anna varmaa taustaa hänen lähtöpaikkansa arviointiin, mutta etunimivertailu viittaa enemmän Savoon kuin Karjalaan. Rinnakkaistapauksena ovat Istunmäen Varikset, joiden sanotaan tulleen Suonnejoelta.

Paikka Kynsiveden ja Konneveden välissä tarjosi erinomaiset kalavedet ja mutkikkaan ja muutenkin vaihtelevan vesiväylän varrella. Siikakosken nimi Konneveden luusuassa viittaa halutun vaelluskalan runsauteen sillä väylällä. Mäkien välissä alanteissa oli rehevää lietemaata heinämaaksi ja pelloksi.

Vuonna 1559 lueteltiin Heikki Pekanpoika asumaan siellä Pesiäistenniemessä, Kynsisalossa eli Saksalansaaressa veli Kauppi ja Otamaniemessä Lauri. Vuonna 1561 tuli lisää Jaakko Perttulaan ja Olli Ankeriastaipaleeseen. Vuonna 1571 täydensi sarjaa toinen Lauri ja Pekka.
Vanhan Rautalammin Kärkkäisiä
Hankasalmen tai Konneveden Kärkkään kylän perustajat pääsivät hyvin alkuun. Nälkäkausi 1600-luvun alussa tosin rasitti niin, että viiden talon: Juho Annanpojan, Pekka Antinpojan, Pekka Pekanpojan sekä Taavi ja Tuomas Ollinpojan verot jäivät rästiin. Useimmat heistä sentään tointuivat siitä ajasta, ja vuonna 1628 muutamat Kärkkäät näkyivät pitäjän vauraimpien joukossa. Pertti Kallenpoika ilmoitti neljän ja Martti kolmen tynnyrin kylvöt. Pertti oli tässä suhteessa pitäjän toiseksi suurin kylväjä. Jaakolla oli kaksi hevosta ja Ollilla kuusi lehmää.

Vuosikymmenten mittaan Kärkkäiden taloista osa joutui toisille suvuille. Perttula jaettiin 1750 luvulla Juho ja Kalle Nuutinpoika Kärkkään kesken. Ankeriastaipaletta isännöi samaan aikaan Heikki Liimatainen ja Elias Pakarinen, Pesiäissalmea 1700-luvun alussa kirkonisäntä Pekka Liimatainen ja Saksalaa Liimataisen suku. Lähde:prof. Veijo Salonheimo
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
HANKASALMEN-KONNEVEDEN KÄRKKÄÄLÄN SUUR-RAUTALAMMIN ASUTUKSEN ALKUKOTI

Lyhennelmä Ilkka Korjosen laatimasta Timo Pietiläisen pitämästä esitelmästä Pietiläisen Sukuseuran sukujuhlissa Suolahdessa.

Pälkäneen pitäjän Kärkkään kylässä vaikutti 1500-luvun vaihteessa varakas suku, johon kuuluivat mm. veljekset Pekka ja Jaakko Jaakonpoika. Kummallakin oli erämaata nykyisen Hankasalmen alueella.

Mainituilla veljeksillä oli sukulainen nimeltään Pekka Laurinpoika. Tällä oli iso perhe, muttei omaa taloa. Hän totesi, ettei halunnut koko elämäänsä viettää toisten nurkissa.

Pojillekin piti järjestää jotain parempaa kuin elämä renkinä tai sotilaana. Niinpä hän päätti tehdä rohkean ratkaisun. Nähtävästi jo 1530-luvulla hän pakkasi perheensä veneeseen ja otti suunnan kohti tuttuja metsästysmaita, mutta nyt jäädäkseen sinne pysyvästi.

Tarinan mukaan Pekalla oli seitsemän poikaa. Lähteet kertovat tosin vain viidestä, mutta mukana oli ainakin kaksi hänen veljensä Laurin poikaa.

Kärkkään kylän alueisiin liittyi luontevasti neljä Tuuloksen pitäjän Syrjäntaan ja Teuron kylien miehenosaa Liesveden-Vanginveden pohjoispuolella. Nämä alueet Pekka päätti hankkia. Jottei Tuuloksen miehillä olisi mitään sanomista, kävi Pekka aina Ruotsista asti hankkimassa kiinnekirjan näihin alueisiin.

Nähtävästi kyseessä on rajatuomio vuodelta 1541 Tämän tuomion mukaan Pekalle merkityt alueet olivat juuri sittemmin syntyneen Kärkkäälän kylän mukaiset lukuun ottamatta Siikakosken kylästä 1586 liitettyä aluetta.

Pekka Laurinpoika mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1543, jolloin hänet mainitaan Ilolan neljännekseen kuuluvan Kynsiveden alueen ainoaksi isännäksi. Jousia eli asekuntoisia miehiä oli talossa viisi.

Pekka oli asettunut asumaan vanhan eräsaunansa paikalle Vanginveden ja Kynsiveden välisen niemen kapeimmalle kohdalle, missä edelleen seisoo talo, joka 1700-luvun alussa sai nimen Perintö-Pietilä. Tässä talossa tällä hetkellä asuvat voivat sanoa asuvansa koko pohjoisen Keski-Suomen vanhinta asumusta.

Pekka Laurinpoika ryhtyi ennen pitkää käyttämään liika- eli sukunimeä Kärkäs eli savolaisittain Kärkkäinen. Ensimmäisen asukkaan oikeudella ja varmasti myös ominaisuuksiensa perusteella hänet nimitettiin Rautalammin ensimmäiseksi nimismieheksi, kun erämaasta muodostettiin tämänniminen hallintopitäjä vuonna 1560.

Nimismies oli tähän aikaan pitäjänsä tärkein talonpoika, eräänlainen linkki kruunun virkamiesten ja talonpoikien välillä. Pekka Laurinpojan pojista sai talossa isännyyden Pekka isänsä jälkeen. Peräkkäisten Pekka eli Pietari-isäntien johdosta nimi muuttui luontevasti Pietiseksi eli Pietiläiseksi ja talonnimeksi tuli Pietilä.

Se sai rekisterinumeron 1, mikä myös osoittaa sen olevan kylän vanhimman talon. Pietiläisten sukua asui siinä vuoteen 1895. Taloa alettiin välittömästi jakaa. Vuonna 1552 oli jo muodostettu 4 taloa, 1565 kahdeksan taloa, 1700 kaksikymmentä taloa ja 1800 neljäkymmentäviisi taloa. Vuoden 1900 alkuun mennessä oli tiloja jo sata.

Perintö-Pietilän lisäksi Pietiläisiä on ollut omistajina seuraavissa Kärkkäälän kylän taloissa, perässä rekisterinumero:

Uitinniemi 1, Saksala 8, Muikkuniemi 9, Heinälehto 10, Hyötymäki 12, Taipaleenmaa 12, Rantala 12, Uihero 13, Onkilahti 46

Pietiläinen-nimenkantajia on noin Suomessa noin 1500, joista Perintö-Pietilästä lähteneiden Pietiläisten jälkeläisiä on 90 %.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


http://netinternetnet.angelfire.com/GGframesPC.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

[suloinen]

http://suvut.genealogia.fi/karkkainen/historia.html kertoo aika tyhjentävästi Kärkkäisten historiasta. Kärkkäisillä on sukuseura. Alasukuihin kuuluvat ainakin Pöksyläiset.

[tommypohjanen]

Kiitti vastauksesta.