Johan Niskanen selvittely

[u8213]

Hei!

Todellakin maanluontoja on kaksi. Skatte jossa on omistusoikeus ja tilan voi myydä tai periä ja krono jossa viljelijä on tilan haltija ja saa pitää tilan, jos pystyy maksamaan verot. Perilliset saavat krono tilan vain jos pystyvät todistamaan että pystyvät maksamaan verot ja joutuvat anomaan tätä asumisoikeutta.

Katselin Iisalmen perunkirjoja ja siellä näytti olevan kiinteänä omaisuutena merkittynä skatte tilojen lisäksi myös krono tiloja. Krono tiloille ei oltu merkittynä arvoa, koska niitä ei voi myydä. Johan Niskaselle ei siis oltu perunkirjaan merkitty mitään maata. Torppariksi hän näyttää olleen melko varakas ja hän oli antanut rahaa lainaksi usealle henkilölle, joista Sälevä no 4:stä Joseph Mähönen oli suurin velallinen. Summa oli huomattava 68 rahaa, kun koko pesän arvo oli 234 rahaa.

Henkikirjojen mukaan Sälevä no4 omistuksessa ei näy mitään muutoksia 1815-1817.
Michel Bergman eli Leväin omisti 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michelin kuoleman jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa. Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Anders muutti 1800-luvun alkuvuosina Sälevä no 3:een ja hänen tilalleen isännäksi tuli Joseph Mähönen. Tilan omistuksia ilmeisesti järjesteltiin muutenkin ja Elias Hälin osuus oli ensin puolet ja sitten kaksi kolmasosaa. Joseph Mähönen osuus pieneni kolmasosasta kuudesosaan. Ja Samuel Bergmanin osuus oli 1800-luvulla yksi kuudesosa. Samuel kuoli 1809 ja hänen osuutensa siirtyi hänen pojalleen Samuelille. Samuel nuorempi kuoli jo 1816 ja leski meni uusiin naimisiin. Tämä tilan osa siirtyi myös Hälin omistukseen viimeistään 1820. Elias Häli on kuollut 1833.

Johan Niskanen s.1801 asuu vaimonsa kanssa Sälevässä 1820-1829 ja ilmeisesti Elias Hälin ja hänen poikiensa omistamalla tilalla.

Marinka

Marinka 17.3.2024 sshy viesti viewtopic.php?f=5&t=10485&p=38044&hilit=Niskanen#top

Marinka: Michel Bergman ”omisti” = (talonpoika) 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michel & Kristiina 1765 Sälevä Asko Olof Lappalainen tilalle. Myöhemmin RK 1780-91 Sälevä 4 tilalla Michel B https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333
Michelin kuoleman (1783) jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa.
Vastaaja : Perintö isänsä Michel B k.1783 jälkeen oikeudenomistajat:
Michel 1747 k. n 1791-1805 https://www.geni.com/people/Mikko-Bergm ... 0080029918
Samuel 1753 https://www.geni.com/people/Samuel-Berg ... 1953496887
Anders 1760 https://www.geni.com/people/Anders-Berg ... 0423443962
Listalta puuttui lapsi:
Adam 1756 k.1805 https://www.geni.com/people/Adam-Bergma ... 0423584871

Marinka: Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Mitä tarkoittaa ????

Vastaaja: Perinnönjako: Michel Bergman oli asukasoikeus. Talonpojan oli anottava asukasoikeutta eli sijoituskirjaa (immissionbrev, anekki) kruununtilaan, maaherra ratkaisi. Kruununtilan hallintaoikeus oli perinnöllinen, ellei tilanhoitoa laiminlyöty. Periaatteena, että aina isännän vaihtuessa oli tehtävä uusi sijoituskirjahakemus, vaikka kyseessä oli isännän perillinen.
Perinnöksiosto eli verolleosto oli mahdollisuus hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla määrätty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Perinnöksioston kohteen tuli olla vakaalla asukasoikeudella hallittu kruununtila. Kruununtilallinen jättänyt maaherralle lupa-anomuksen perinnöksiostoon ja maaherralta kirjekonsepti. Kruununvouti suorittanut tilalla katselmuksen, kuten imissiokirjaa haettaessa.

Tarkasteltu 23.3.2024 "kuviota" uudelleen
Marinka: Michel Bergman ”omisti” (talonpoika) 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä.
Michelin kuoleman (1783) jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa.
U213 : RK 1780-85 Michel Bunde https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333 Arveluttaa tilan jako jokaiselle 1/3 osa. Tilahan oli kruunun. Arveluttaa Michel nuorempi k. n.1790 osa ulkopuoliselle Elias Häli 1800-luvun alusta. Skatte vasta ko alueella n.1835. Peru-/osituskirjaa ei ole.
Michel B k.1783 jälkeen oikeudenomistajat:
Michel 1747 k. n 1791, Samuel 1753 k.1809, Anders 1760 k.1829.
Listalta puuttui lapsi: Adam 1756 k.1805. Adam 1756 Warpais 1 vävynä RK 1780-1786 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=412

Iisalmi RK 1787-91 Sälevä 4 : Michel 1747 (vielä), Samuel 1753, Anders 1760. Myös Josef Mähönen
Iisalmi RK 1805-15 Sälevä 4 Samuel 1752 k.1809. Tilalla poikansa Samuel 1793. Tilalla myös Mähösiä, Kaarakaisia, Hälinen
Iisalmi RK 1816-26 Sälevä 4 Tilalla Samuel k. 1809 poika Samuel 1793. Tilalla myös Hälinen, Mähönen
Andreas 1760 Sälevä 4 vielä v.1791. Kirkonkirjoja puuttuu (ks alta). RK 1816-26 Sälevä 2 Inh
V.1817 Immissionbrev: Anders (1760) elää vielä, on kaksi poikaa Michael (s.1786) ja Johan. Anders oleva viimeisin laillinen immissionin haltija: Talo jäänyt 12 vuotta sitten autioksi. Sen jälkeen hänen vanhin poikansa Michael otti tilan hallintaansa, ei jaksanut maksaa vuosittaisia ulostekoja eikä muita velvoitteita. Michael s.1786 antoi takauksen v.1818 sai asukasoikeuden.

U213: Michel Bergman s.1786 oli asukasoikeus. Talonpojan oli anottava asukasoikeutta eli sijoituskirjaa (immissionbrev, anekki) kruununtilaan, maaherra ratkaisi. Kruununtilan hallintaoikeus oli perinnöllinen, ellei tilanhoitoa laiminlyöty. Periaatteena, että aina isännän vaihtuessa oli tehtävä uusi sijoituskirjahakemus, vaikka kyseessä oli isännän perillinen.
Perinnöksiosto eli verolleosto oli mahdollisuus hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla määrätty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Perinnöksioston kohteen tuli olla vakaalla asukasoikeudella hallittu kruununtila. Kruununtilallinen jättänyt maaherralle lupa-anomuksen. Kruununvouti suorittanut katselmuksen, kuten imissiokirjaa haettaessa.
Rippikirjoista näkee, minne hlöt menivät. Mikäli RK:lla olisi jotain murtolukuja, mistä pappi merkinnyt ?
Tarkoitus ei enempään tilojen nronti/sijainti ennen isojakoa ja sen jälkeen. Tilojen lohkomiset/omistukset maanmittausasiakirjoista.

[u8213]

Palataanpa Josef Mähönen 1769 etsintään. Josef Vilhelm Laurinpoika Mähönen 1769 Hernejärvi 2 löytyy https://www.geni.com/people/Joosef-Vilh ... 3841271823. Genissä lähteet Iisalmi Sälevä 4. Sälevä 4 tilalla asunut juuri n.1790-1830 samaan aikaan Josef Vilhelm Laurinpoika Mähönen 1769, sukuni, johon myös tutkimuksen aihe Johan Niskanen liittyy. Josef Vilhelm Laurinpoika kuollut 1827 Sälevä 4. Joten olisi voinut mahdollista Niskanen juuri tältä velkaa Josef Vilhelm 1769 k.1827 .
Mähösiä pitkälti tarkistanut Geniin. Voi olla ettei selvyyttä löydy

Viestiin tarkennusta: Joseph Larsson on ollut 3 kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo on Cecilia Huttuin, joka kuolee 1802. (Viittaus perukirja lapsista). Toinen vaimo Agneta Julkunen. (Viittaus lapsista). Kolmas vaimo on Katharina Eskelinen.
Mistä lähteet Cecilia Huttuin ?

[Marinka]

Hei!

Vastaan pikaisesti ja lyhyesti. Teen pidemmän ja perusteellisemman vastauksen kunhan pääsen kotiin ja tietokoneelle. Tabletilla ei saa mm. Linkitettyä.

Josef Laurinpoika Mähönen s. 1769 rippikirjan mukaan asuu 1790-luvulta kuolemaansa 1827 saakka Sälevä no 4:ssä. Henkikirjoissa hänellä on vaimo jo tuolloin. Agneta Julkusen perukirjassa mainitaan vain lapset Hiskias s. 1803 ja Lovisa s. 1806. Lastenkirjassa näkyy myös tyttäret Eva Kaisa s.1794 ja Anna Maria s. 1797. Nämä tyttäret näkyvät myös vuoden 1805-1815 rippikirjassa Mähösen perheessä samoin kuin 1816-1826 rippikirjassa, josta molemmat avioituvat. Jos Hiskias oli Agnetan vanhin elossa oleva lapsi, niin silloin Evan ja Anna äiti on joku muu. Iisalmen seurakunnan perukirjoista löytyi 20.9.1802 tehty perukirja Josef Larsson Mähösen vaimosta Cicilia Huttunen. Perukirjassa tyttöjen nimet ovat Anna, Maria ja Severina. Severinaa en löytänyt lastenkirjasta, eikä häntä näy rippikirjassa. Lienee kuollut pienenä.

Anders Bergman asuu Sälevä no 3:ssa 1800 luvun alusta ja kuollessan 1829 hän on itsellinen Sälevä no 2:ssa. Voin katsoa nuo isännyydestä hänenkin kohdaltaan henkikirjoista.

Talojen osuuksia ei aina näy rippikirjoista. Se riippuu paikkakunnasta ja ajankohdasta onko niitä merkattu.
1787-1792 Sälevä no 4:ssä on ensin B (Bonde/Isäntä) Michel Bergman vaimoineen ja Bolagsman/Yhtiömies Josef Mähönen, sitten annat matlag/toinen ruokakunta B Samuel Bergman vaimoineen, sitten tredje matlag/kolmas ruokakunta B Anders Bergman vaimoineen.
Vuoden 1805-1815 rippikirjassa on Sälevä no 4 2/3 B Elias Häli perheineen, alempana ylivedettynä B Samuel Bergman ja pienellä 1/6. Vielä alempana B Josef Mähönen pienellä 1/6 ja Rajamäki. Samuel Bergman nuorempi on vielä alempana.

Marinka

[Marinka]

Hei!

Tässä vastauksia Iisalmen Sälevä no 4:n asukkaista.

Kävin läpi kirkonkirjat uudestaan sekä henkikirjat pidemmältä aikaväliltä kuin aiemmin ja katsoin niistä myös reunahuomautuksia. Löysin myös jokusen maakirjan, joka auttaa maanluontojen selvittämiseen. Lisäksi pari perukirjaa, jossa on tietoja tästä tilasta.

Savonseudulta hyviä linkkejä löytyy Väinö Holopaisen kotisivuilta www.rajapuro.net. Sieltä löysin mm. linkit noihin ennen Venäjän vallan aikaa oleviin henki- ja maakirjoihin. Täällä on myös Kuopion, Iisalmen ja Leppävirran kirkollisia asiakirjoja tietokantoina. Joten iso kiitos ja kumarrus Väinön suuntaan avusta.

Aloitetaan maakirjoista. Maakirjat ovat maaveron keräämistä varten luotuja asiakirjoja. Etelä-Suomessa ne alkavat jo 1500-luvulta, mutta keskemmällä maata vasta 1600-luvulla. Kirjaan on kirjattuna tilan maanluonto (krono, skatte tai säteri), tilan koko manttaaleina ja isännän nimi sekä lisäksi mahdollisia muita verotustietoja. Isännän nimi jää pois 1800-luvulle tultaessa ja tilalle tulee tilan nimi. Alun perin kirjat laadittiin vuosittain, mutta myöhemmin tahti harveni ja 1800-luvulla periaatteessa 10-vuoden välein. Kaikkia kirjoja ei ole säilynyt ja kaikkia säilyneitä ei ole digitoitu.
Iisalmi 1795 https://digihakemisto.net/item/1591696524/5970176826/48

Sälevä no 4 isäntä nyt Michel Lefwain (Bergman) ½ osaa tilasta 1/8 manttaalia, verot käytetään Ylä-Savon komppanian luutnantin palkkaukseen. Muita isäntiä ei ole kirjattu.

Iisalmi 1805 https://digihakemisto.net/item/15928290 ... 021267/170

Sälevä no 4 isäntä nyt Elias Häli 1/3 skatte 1/12 manttaalia, 1/6 krono 1/24 manttaalia, 1/8 vanhaa manttaalia, verot käytetään Ylä-Savon komppanian luutnantin palkkaukseen. Sälevä no:t 2-4 ei ole veromitattu, eikä isojakoa ole tehty.
Samassa maakirjassa toisessa kohtaa. https://digihakemisto.net/item/15928290 ... 020853/272
Sälevä no 3 Wuorimäki isännät: Staffan Julkuin, Hans Korhoin, A. (Anders) Bergman
Sälevä no 4 Hätilä, isäntä Elias Hätinen (kirjoitusvirhe pitäisi olla Hälilä ja Hälinen)
Rajamäki, isäntä Samuel Bergman
Mähölä, isäntä Lars Mähönen (Joseph Mähösen isä)
Sälevä no:t 2-4 ei ole veromitattu, eikä isojakoa ole tehty.

Samuel Bergman vanhemman ensimmäisen vaimon jälkeen 1808 tehdyssä perukirjassa sanotaan, että tila on aiemmin ollut kruununmaata (krono hemman), mutta on nyt ostettu perinnöksi (skatte hemman) ja 1/6 asuttaa Mähönen. https://digihakemisto.net/item/11890917 ... 087364/300

Vuoden 1830 maakirjassa ja vuoden 1845 maakirjassa on periaatteessa samat tiedot. Tässä linkki tuohon 1845 kirjaan https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... =764785445

Vuonna 1830 isojako oli ilmeisesti suoritettu ja tilat saavat uudet numerot. Sälevä no 4:n Hälilä on uusi no 6 ja Rajamäki eli Mäkelä/Mähölä on uusi no 7. Taloja on siis jäljellä enää kaksi entisen kolmen sijasta. Tästä kirjasta selviää, että Hälilä on ostettu perinnöksi joulukuussa 1797 ja Rajamäki tammikuussa 1798. Sälevässä on toimitettu maanmittaus syyskuussa 1824 ja lisätyt manttaalit on jaettu taloille kruununmaana. Tiloista on näin ollen tullut sekaluontoisia (skatte+krono). Hälilä on 1/48 mantaalia skatte ja 5/48 krono. Rajamäki eli Mäkelä/Mähölä (tilan nimi vaihtelee) on 1/16 osa skatte ja 1/16 krono.

Löysin myös sattumalta Elias Hälisen perukirjan vuodelta 1833. https://digihakemisto.net/item/10623385 ... 295736/195
Tässä on kerrottu miten Hälilä ja Rajamäki myöhemmin päätyivät Hälisille. Elias Hälinen oli Michel Bergmanin yhtiömies, Bolagsman ja siten ½ tilasta tuli Michelin kuoleman jälkeen Eliakselle. Rajamäen hän osti 1828/1829. Perukirjassa ei kerrota keneltä hän osti tuon Rajamäen, mutta henki- ja rippikirjojen mukaan sitä asutti silloin Johan Niskanen s.1801, joka muuttaa perheineen pois Sälevältä 1829.

Jatkan henkikirjoilla toisessa viestissä myöhemmin.
Näköjään en saa noita linkejä tulemaan linkkeinä tähän. Toivottavasti ne toimivat kopioituina.

Marinka

[Marinka]

Hei!

Jatketaan nyt henkikirjojen tiedoilla täydennettynä kirkonkirjoista löytyvällä tiedolla. Henkikirjathan on luotu henkiveron keräämistä varten ja niitä on tehty vuosittain. Kaikkia ei ole säilynyt ja kaikkia säilyneitäkään ei ole digitoitu. Syksyllä on kirjattu taloittain kaikki aikuiset, 16-63 vuotiaat, henkiveroa maksavat. Kirjaan on merkitty isäntä kullekin talolle ja torpalle, joskus jopa itsellisten huushollille. Lisäksi sieltä näkyy veroa maksavien lukumäärä, jaottelu isäntäväkeen, muihin aikuisiin, alaikäisiin sekä yli-ikäisiin ja muuten verosta vapautettuihin kuten sairaisiin ja raihnaisiin. Isännän nimen lisäksi näkyy yleensä aikuisten nimet. Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan sitä tarkemmat tiedot siellä on. Tässä en käy luettelemaan kaikkia talon asukkaita kirjaan vain isännät. Papisto oli velvoitettu toimittamaan tiedot henkikirjoitusta varten, siksi heillä oli tiedot mm. talojen jaoista ja joskus myös manttaaleista.

Hyvät linkit Iisalmen vanhempiin henkikirjoihin löytyy tuolta Väinö Holopaisen kotisivuilta
https://www.rajapuro.net/savolinkki/iis ... henki.html ja Venäjän vallanaikaiset Digiarkiston sivuilta: Kuopion läänin henkikirjat - K Henkikirjat 1809-1975; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_ ... 1723213059 / Viitattu 24.4.2024

Henkikirjoissa Bergmanien sukunimenä on johdonmukaisesti Lefwäin/Levainen. Rippikirjoissa taas Bergman.
Michel Bergman vanhemman kuoltua 1783 Sälevä no 4 jaettiin tasan hänen kolmen poikansa kesken, Michel, Samuel ja Anders 1/3 taloa kullekin. Adam asui jo silloin Warpais kylässä, jonne hän oli muuttanut mentyään naimisiin 1780. Adam siis lienee saanut perinnökseen muuta kuin maata. Sälevä no 4:ssä on ollut ajoittain 1-2 torppaa, mutta en käy selvittämään niitä tässä. Kukaan torppareista ei ollut montaa vuottaa. Taloissa asui isäntäväen lisäksi muitakin ihmisiä: piikoja, renkejä ja itsellisiä perheineen.

Vuosina 1786-1791
1/3 Michel Lefwäin med hu
1/3 Samuel Lefwäin med hu
1/3 Anders Lefwäin med hu
Lisäksi Michelillä on yhtiömies/Bolagsman Josef Mähöin med hu 1786-1789
Vuonna 1795 Samuel Lefwäin osuudelle tulee yhtiömies /Bolagsman Josef Mähöin, mutta hänen perheensä ei asu tilalla. Vuonna 1796 Michel Lefwäin osuudelle tulee yhtiömies/Bolagsman Elias Häli perheineen.

Vuonna 1797 tilojen omistusosuudet muuttuvat.
1/3 Michel Lefwäin med hu ja Bolagsman Elias Häli
1/6 Samuel Lefwäin med hu
1/6 Josef Mähöin med hu, perhe ei vielä asu tilalla vaan siellä on vain itsellisiä
1/3 Anders Lefwäin med hu
Vuonna 1798 Josef Mähösen perhe asuu jo tilalla, ei muita muutoksia.
Vuoden 1799 kirjaan on kirjattu tilojen manttaalit: Michel 1/24, Samuel 1/48, Josef 1/16 ja Anders on merkitty olevan Inhysig eli itsellinen, ei manttaalia.

1800 on sitten muutoksia. Anders on muuttanut Sälevä no 3:een ja jakaa siellä ½ tilan isännyyden.
Michel on kuollut, sillä isännyyttä pitää hänen leskensä ja tila on nyt ½. Tilalla on edelleen yhtiömies Elias Häli perheineen. Samuel 1/6 tilaa ja Josef Mähönen 1/3 tilaa. Tilanne on sama vuonna 1801.

Michel Bergmanilta ei jäänyt poikia ja tyttäret oli jo naitettu muualle. Ilmeisesti hänen veljillään tai vävyillään ei ollut mahdollisuutta lunastaa perintötilaa itselleen ja siksi se meni yhtiömiehelle. Michelin leski Elin (Helena) Suomalainen on rippikirjassa 1805-1815 Elias Hälin taloudessa kuolemaansa 1813 saakka ja hänen on merkitty olevan sytning eli syytingillä.
1802 Elias Häli on merkitty isännäksi ja tila on nyt 2/3. Josef Mähösen osuus on nyt takaisin 1/6. Vuosina 1802-1812 tilanne on vakaa
2/3 Elias Häli med hu
1/6 Samuel Lefwäin med hu
1/6 Josef Mähöin med hu
Vuonna 1806 Josefin osuudelle on merkitty isä Lars öfver 65 år, vaikka rippikirjan syntymäajan mukaan hän on vasta hieman yli 50-vuotias. Ja vuonna 1811 isä Lars 75 år. Samuel Bergman vanhempi kuolee 1809 ja isännyyttä jatkaa suoraan hänen poikansa Samuel nuorempi, joka on tuolloin vasta 16-vuotias.

Vuonna 1813 Elias Häli katsotaan jo ikämieheksi ja hänen tilalleen isännäksi merkitään hänen poikansa Johan. Elias kuolee vasta 1833.
Vuosina 1813-1816 isännyydet seuraavasti:
2/3 Johan Häli med hu
1/6 Samuel Lefwäin med hu (tilalla kirjoilla myös hänen sisarensa Lovisa)
1/6 Josef Mähöin med hu

1817 Samuel Bergman nuorempi on kuollut, 1816 ja tilaa pitää hänen leskensä. Leski Christina Ulf muuttaa pois 1818 ja avioituu uudestaan. Valitettavasti en löytänyt Samuelin perukirjaa, vaikka sellainen pitäisi olla kirkonarkistossa. Vuosina 1818-1819 tilan isännyys on lampuodilla Johan Pardain med hu ja 1820-1821 tilan sanotan olevan Johan Hälin hallussa ja lampuotina on Thomas Repo. 1822 isännäksi tähän 1/6 osan tilaan tulee Johan Niskanen med hu. Vuosina 1817-1822 ei muutoksia Hälien ja Mähösten osuudessa.

Vuonna 1823 tapahtuu taas muutoksia tilan osuuksissa ja isännissä. Josef Mähönen ei ole enää isäntä. Hänet löytää vaimoineen Hälien taloudesta merkinnällä Mähöin med hu bräcklig. Eli Josef vaimoineen on merkitty raihnaisiksi, eivätkä he maksa veroa. Tämän jälkeen ei Josef Mähösen perhettä nähdä Sälevässä henkikirjoissa, vaikka rippikirjojen mukaan he asuvat edelleen siellä ja käyvät säännöllisesti ehtoollisella. Vanhin poika Hiskias on tuolloin 20-vuotias. Henkikirjoissa on Hiskiaksen kohdalla lukenut eri vuosina sjuklig, bräcklig ja ofärdig eli sairaaloinen, raihnainen tai kehitysvammainen. Kovin vammainen hän ei ole sillä hän pääsee ripille 1824 ja on sen jälkeen renkinä. Hiskiaksesta ei kuitenkaan ole isännäksi ja muut veljet ovat vasta lapsia. Josef kuolee 1827 ja hänen leskensä muuttaa sieltä pois Svännimäkeen ja menee uusiin naimisiin. Vanhimmat lapset ovat Sälevässä lastenkirjalla kunnes pääsevät ripille ja lähtevät maailmalle.

Johan Niskanen s.1801 tulee isännäksi vaimonsa Helena Lovisan Bergmanin kotitilalle vuonna 1822. Johan ja Helena Lovisa ovat menneet naimisiin vuonna 1820 ja he näkyvät rippikirjassa sekä Sälevä no 4:llä että Niemisjärvi no 2:lla Johanin kotitorpassa. Lapset heille on merkitty Sälevän kohdalle lastenkirjaan. Ehtoolliskäyntimerkinnät ovat Niemisjärvellä 1820-1822 ja Sälevä no 4:ssä 1823-1829. Vuosina 1823-1830 henkikirjoissa näyttää tältä:
5/6 Johan Häli med hu
1/6 Johan Niskanen med hu
Vuosina 1829-1830 Niskaset eivät enää asu tilallaan vaan siellä asuu ainoastaan itsellisiä. Rippikirjan mukaan he ovat muuttaneet 1829 Nerkkooseen. Rippikirjaan on kirjattu heidän kohdalleen Johan och Elias Hälinens hemman eli Häliset omistavat tilan (Niskasten jälkeen). Elias Hälisen perukirjassa on kerrottu että Häliset ostivat tämän tilan 1828/1829.

Vuonna 1831 isojako on tehty ja talot saavat uudet numerot.
no 6 Johan Hälinen, torpparit Påhl Rönkä ja Sylvester Rusanen
no 7 Mäkelä, Johan Hälines hemman, tilalla itsellisiä

Henkikirjojen ja rippikirjojen perusteella Johan Niskanen s.1766 oli vuonna 1815 torppari Niemisjärvi no 2:lla, jossa hän myös kuoli torpparina 1817. Hän ei ollut koskaan isäntänä Sälevässä, eikä hän myöskään koskaan näytä asuneen Sälevässä ei henki-, eikä rippikirjojen mukaan. Hänen pojistaan ainoastaan Johan s.1801 asui Sälevässä muutaman vuoden. Mahdollisesti Johan sai isännyyden vaimonsa perintönä. Torppariksi Johan Niskanen s.1766 oli varakas kuollessaan ja hän oli lainannut rahaa useille ihmisille. Suurin velallinen oli Josef Mähönen Sälevästä. Perukirja on kovin tumma, mutta sen saa vaalennettua luettavaksi tietokoneella https://digihakemisto.net/item/11891276 ... 120992/581

Alkuperäinen ajatus kysyjällä oli, että Johan Niskanen olisi lunastanut Sälevä no 4:n pakkohuutokaupasta 1815. Maakirjat, henkikirjat ja kirkonkirjat eivät tue tätä. Sälevä no 4 Bergmanien hallussa olleet tilat olivat ostettu perinnöksi jo 1797/1798 ja ainoastaan Josef Mähösen osuus oli kruununtila. Sälevä no 4:ssä ei tapahdu isännänvaihdoksia 1815-1817, lukuunotamatta Samuel Bergimanin kuolemaa 1816. Mahdollisesti Josef vältti verovelat ja tilan menetyksen lainaamalla rahaa Johan Niskaselta. Lopulta sekään ei auttanut ja hän menetti tilansa 1823. Josefin perukirjan mukaan hän oli täysin varaton kuollessaan.

Palaan Anders Bergmaniin myöhemmin.

Marinka