Osoitekalenterissa asiat tuntuu menevän niin, että jos henkilö näkyy jossakin vaikka v. 1909, henkikirjasta löytyvät sieltä v. 1910, näin Sandellitkin. Osoitekalenterin 1909 teht.työm. R. Sandell, Mariankatu 24 paljastuu 1910 henkikirjassa tehtaalainen Kaarlo Richard Sandelliksi 86 ja Hildaksi 77, joilla yksi tytär.
https://digihakemisto.net/item/21098208 ... 202793/507
Mars-tähti, Rakennettu 1909 - 1910
https://goo.gl/maps/FhzmqihJjz9QA51r6
Tätäkin vähän nyt siten koittanut miettiä:
" Monstrumiseurakunnaksi» kutsuttu Helsingin ruotsalais-suomalainen seurakunta jäi historiaan toukokuun ensimmäisenä päivänä 1906, jolloin kuuden uuden seurakunnan toiminta alkoi. Seurakuntia olivat Pohjoinen suomalainen seurakunta, Eteläinen suomalainen seurakunta, Sörnäisten suomalainen seurakunta, Pohjoinen ruotsalainen seurakunta, Eteläinen ruotsalainen seurakunta ja Sörnäisten ruotsalainen seurakunta. Jäsenmäärältään suurin oli Pohjoinen suomalainen seurakunta, jossa oli hieman yli 20 000 jäsentä. Vähiten seurakuntalaisia puolestaan oli Sörnäisten ruotsalaisessa seurakunnassa, johon kuului vajaat 8000 helsinkiläistä.
Kaupungin eteläisiin seurakuntiin kuuluivat Esplanadin ja Bulevardin eteläpuolella sijaitsevat alueet. Pohjoiset seurakunnat puolestaan kokosivat Esplanadin ja Bulevardin pohjoispuolella asuneet keskustan, Katajanokan, Kruununhaan, Töölön ja Pasilan alueen asukkaat. Sörnäisten seurakuntaan puolestaan kuului Pitkänsillan pohjoispuolinen alue, joka lännessä rajautui Töölönlahteen ja rautatiehen. Sörnäisten alueeseen kuuluivat siten muun muassa Kallio, Hermanni, Toukola ja Käpylä. "
K.R.S muutti Helsingin Pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan Tuusulasta 1907 ja sieltä taas takaisin 1915, mutta välillä asui ainakin Kalliossa 1908 (ja siis Kruunuhaassa 1910), eli pitäisi kai sitten ajatella myös tuota yllä olevaa v. 1907 asumaseutua haarukoidessaan. Osoitekalenteri ei tunnu auttavan 1910 jälkeen, tai oikeastaan en ole ehtinyt käydä läpi kaikkia teoreettisia vaihtoehtoja - vaikka mahtoiko tehtaalaisesta kuitenkaan tulla maalari tai hevosmies, ainakin yksi maalari taisi vaikuttaa vielä 1915 jälkeenkin Pasilassa (Fredriksbärg/Böle) tai vaiheilla.