Tämmöistä kirjoitettiin vuonna 1956:
"Mutta silti löytyy röyhkeyttä ja suuta kuin variksenpojalla pemppua."
Vaikuttaa, että kyseessä olisi joku sanonta, mutta en ole koskaan kuullutkaan.
Onko kuullut kukaan muukaan?
.".. kuin variksenpojalta pemppua" (1956)
Re: .".. kuin variksenpojalta pemppua" (1956)
Koskaan kuullutkaan. Mutta arkistot ovat. Ainakin muodossa variksella pyrstöä jne.
Suuta kuin variksella pyrstöä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... %A4&page=2
Suuta kuin variksella pyrstön alusta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... B6n&page=3
G:n tekoälli kiskoo jostain:
""Sanonta "kuin variksella pemppua" (tai "pemppu") tarkoittaa yleensä sitä, että jollakin on todella kova kiire, paljon touhua tai suorastaan hätä."
Miten lienee, variksen pyrstö nyt kuitenkaan ei ole ihmeellisen pitkä tai huomattava vaikka harakkaan verrattuna, tietysti verraton perinne tuntee mm. touhupepun. Sen ihmeemmin etsimättä yksi jollakin tapaa omaa mielikuvaa vastaava määrittely tälle (vaikkakin itsellä siinä korostuu puuttuminen/tuppautuminen asioihin/paikkoihin, jotka eivät niinkään sekaantujalle kuulu):
"Mitään aikaan saamaton yleensä tärkeässä asemassa oleva henkilö joka tuppautuu muun tekevän väen haitoiksi pyörimään, kyselemään ja passauttamaan itseään. Vertaus tulee pikkuvauvasta joka vaippa päällä touhuaa kaiken laista innokkaasti mitään silti sanottavasti aikaan saamatta. . "
EDIT: Muisti on kummallinen kapistus, nyt kun tätä on pyöritellyt vähän aikaa päässä, heti alkanut tuntua, että sittenkin on joskus kuullut (eli etenkin lukenut), nimenomaan pyrstön kanssa.
Suuta kuin variksella pyrstöä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... %A4&page=2
Suuta kuin variksella pyrstön alusta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... B6n&page=3
G:n tekoälli kiskoo jostain:
""Sanonta "kuin variksella pemppua" (tai "pemppu") tarkoittaa yleensä sitä, että jollakin on todella kova kiire, paljon touhua tai suorastaan hätä."
Miten lienee, variksen pyrstö nyt kuitenkaan ei ole ihmeellisen pitkä tai huomattava vaikka harakkaan verrattuna, tietysti verraton perinne tuntee mm. touhupepun. Sen ihmeemmin etsimättä yksi jollakin tapaa omaa mielikuvaa vastaava määrittely tälle (vaikkakin itsellä siinä korostuu puuttuminen/tuppautuminen asioihin/paikkoihin, jotka eivät niinkään sekaantujalle kuulu):
"Mitään aikaan saamaton yleensä tärkeässä asemassa oleva henkilö joka tuppautuu muun tekevän väen haitoiksi pyörimään, kyselemään ja passauttamaan itseään. Vertaus tulee pikkuvauvasta joka vaippa päällä touhuaa kaiken laista innokkaasti mitään silti sanottavasti aikaan saamatta. . "
EDIT: Muisti on kummallinen kapistus, nyt kun tätä on pyöritellyt vähän aikaa päässä, heti alkanut tuntua, että sittenkin on joskus kuullut (eli etenkin lukenut), nimenomaan pyrstön kanssa.
Re: .".. kuin variksenpojalta pemppua" (1956)
Minulle iask.ie generoi tämmöistä
Kysymäsi ilmaisu "kuin variksella pemppua" on suomalaisessa murteessa ja kansanomaisessa puhekielessä esiintyvä vertaus, joka viittaa yleensä johonkin, jota on hyvin vähän, joka on huonolaatuista tai joka on loppumassa kesken. Sana "pemppu" on tässä yhteydessä murteellinen tai leikillinen ilmaisu, joka viittaa variksen takapuoleen tai pyrstöalueeseen. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa, että jollakin on "vähän kuin variksella pemppua", eli hyvin vähän tai ei juuri mitään. Tämäntyyppiset vertaukset ovat tyypillisiä suomalaiselle kansanhuumorille, jossa eläinten ominaisuuksia käytetään kuvaamaan ihmisten arkisia tilanteita tai puutteita.[3]
Ja kun lisäsin kysymykseen sanan "suuta", sain tämmöistä
Suomalaisessa kansanperinteessä ja murteellisessa puheessa käytetään usein värikkäitä, eläimiin tai luontoon vertautuvia sanontoja kuvaamaan ihmisen luonnetta, puheliaisuutta tai käytöstä. Kysymäsi ilmaisu "suuta kuin variksella pemppua" (tai yleisemmin tunnettu muunnelma "suuta kuin variksella perää") on tyypillinen suomalainen vertauskuvallinen sanonta, jolla viitataan henkilöön, joka puhuu taukoamatta, kovaäänisesti tai asiattomasti.[1]
Tämäntyyppiset sanonnat perustuvat usein havaintoihin eläinten käyttäytymisestä tai arkipäiväisistä havainnoista, jotka on siirretty kuvaamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Variksen (Corvus corone cornix) kohdalla mielikuva liittyy usein linnun jatkuvaan raakuntaan tai sen tapaan "touhuta" ja pitää ääntä ympäristössään. Kun sanonnassa verrataan ihmisen suuta variksen takapuoleen (tai "pemppuun"), kyseessä on kansanomainen, usein hieman karkeakin tapa korostaa puheen merkityksettömyyttä, taukoamattomuutta tai sitä, että puhe on "suoltamista" ilman suodatinta. Suomalaisessa murreperinteessä on kautta aikojen käytetty vastaavia vertauksia, joissa eläinten ruumiinosia tai toimintoja on käytetty ihmisen ominaisuuksien liioittelevina kuvauksina.[2]
Sanonnan taustalla on ajatus siitä, että puhe tulee ulos yhtä vaivattomasti ja hallitsemattomasti kuin linnun uloste. Se on siis keino kritisoida henkilöä, joka puhuu harkitsemattomasti tai liian paljon. Vaikka sanonta saattaa kuulostaa nykykorvaan hyvinkin suoralta, se on osa laajempaa suomalaista sananlaskujen ja sanontojen perinnettä, jossa kieli on ollut värikästä, suoraa ja usein huumorilla höystettyä.[1] [2]
Kysymäsi ilmaisu "kuin variksella pemppua" on suomalaisessa murteessa ja kansanomaisessa puhekielessä esiintyvä vertaus, joka viittaa yleensä johonkin, jota on hyvin vähän, joka on huonolaatuista tai joka on loppumassa kesken. Sana "pemppu" on tässä yhteydessä murteellinen tai leikillinen ilmaisu, joka viittaa variksen takapuoleen tai pyrstöalueeseen. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa, että jollakin on "vähän kuin variksella pemppua", eli hyvin vähän tai ei juuri mitään. Tämäntyyppiset vertaukset ovat tyypillisiä suomalaiselle kansanhuumorille, jossa eläinten ominaisuuksia käytetään kuvaamaan ihmisten arkisia tilanteita tai puutteita.[3]
Ja kun lisäsin kysymykseen sanan "suuta", sain tämmöistä
Suomalaisessa kansanperinteessä ja murteellisessa puheessa käytetään usein värikkäitä, eläimiin tai luontoon vertautuvia sanontoja kuvaamaan ihmisen luonnetta, puheliaisuutta tai käytöstä. Kysymäsi ilmaisu "suuta kuin variksella pemppua" (tai yleisemmin tunnettu muunnelma "suuta kuin variksella perää") on tyypillinen suomalainen vertauskuvallinen sanonta, jolla viitataan henkilöön, joka puhuu taukoamatta, kovaäänisesti tai asiattomasti.[1]
Tämäntyyppiset sanonnat perustuvat usein havaintoihin eläinten käyttäytymisestä tai arkipäiväisistä havainnoista, jotka on siirretty kuvaamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Variksen (Corvus corone cornix) kohdalla mielikuva liittyy usein linnun jatkuvaan raakuntaan tai sen tapaan "touhuta" ja pitää ääntä ympäristössään. Kun sanonnassa verrataan ihmisen suuta variksen takapuoleen (tai "pemppuun"), kyseessä on kansanomainen, usein hieman karkeakin tapa korostaa puheen merkityksettömyyttä, taukoamattomuutta tai sitä, että puhe on "suoltamista" ilman suodatinta. Suomalaisessa murreperinteessä on kautta aikojen käytetty vastaavia vertauksia, joissa eläinten ruumiinosia tai toimintoja on käytetty ihmisen ominaisuuksien liioittelevina kuvauksina.[2]
Sanonnan taustalla on ajatus siitä, että puhe tulee ulos yhtä vaivattomasti ja hallitsemattomasti kuin linnun uloste. Se on siis keino kritisoida henkilöä, joka puhuu harkitsemattomasti tai liian paljon. Vaikka sanonta saattaa kuulostaa nykykorvaan hyvinkin suoralta, se on osa laajempaa suomalaista sananlaskujen ja sanontojen perinnettä, jossa kieli on ollut värikästä, suoraa ja usein huumorilla höystettyä.[1] [2]