Digiarkiston keskustelufoorumi

En täysin saa selvää nimestä. Saatteko te? Kaikkia arvauksiakin otetaan vastaan. Itse en tuosta mitään kovin selkeää saa selville, mutta toisella sanavarastolla varustettu voi saada.

Nimi on kahteen kertaan eri esiintymissä ja vain kummankin kuvaosan yläreunalla oleva paikannimi kiinnostaisi (alhaalla on Noramois ja Joutsa). Mielestäni nykyisten paikannimien mukaan tuota ei voi tunnistaa. Kiitos etukäteen.

Enempi tai vähempi valistuneita arvauksia

Hist'|matin|niemi ?
Hitt'|matin|niemi ?

ehkä matin voi olla mastin tai mastan tai masten

merkitys = Hittomaistenniemi ?

Itsekin arvaan, että olisi vaikka Hitturastenemi, JOS pohjana olisi vanha sana "hiturainen", jonka löysin v.1838 suomi-ruotsi sanakirjasta (ja JOS se sana oli jo paljon aiemminkin olemassa ja käytössä).

Ruotsinkielisillä kirjureilla on varmaan silloinkin ollut taipumusta kahdentaa konsonantteja ja tehdä pieniä tulkintoja kuulemistaan suomalaisista sanoista.
"Hiturainen" tarkoittaa hieman myöhässä olevaa, hidasta, ja sana "hituri" voi kuvat esim. hidasta hevosta
Varsinpa kaukaa hain, mutta nuo tekstit ja nimet ovat vielä kauempaa eli 1550-luvulta.

Arvailemaan en rupee, mutta jos pilkotaan tää kiemura palasiksi verraten kahta esiintymää toisiinsa, niin eka kirjain on varmasti H, seuraava melko varmasti i ja sitten kaksi f-kirjainta. Sitten tuleekin nää aallonharjat, jotka tietyissä käsialoissa menee arvailuksi, kun siinä voi olla m-, n-, u- ja joskus muitakin kirjaimia. Eli siinä lukee joko m, ui, ni, in tai iu. Veikkaisin ui:tä, koska u:n päällä näyttäisi molemmissa olevan kiemura. Tämän jälkeen on a ja sitten st. Seuraava kirjain on ekassa eksemplaarissa a tai sellainen, jossa a ja e on kirjoitettu yhteen, tokassa i tai e. Sen jälkeen on mielestäni ekassa nnemij ja tokassa nemi, tässä on kirjuri selvästi tavoitellut niemi-sanaa. Oikeinkirjoitus oli tuohon aikaan vielä pahasti hakusessa ja sama nimi saatettiin kirjoittaa samassa lauseessakin kahdella eri tavalla. Mutta jos lähtee kokeilemaan, löytyisikö paikkaa tai maakappaletta jonka nimi saatettaisiin kirjoittaa Hiffuastenniemi, menee tuskin paljoa pieleen.

Kerran lukiessani rajariitaa tuomiokirjasta ihmettelin pitkään, mitä saattaisi tarkoittaa sana "ättäläpä" kunnes hoksasin, että se oli kirjurin näkemys sanan "eteläpää" kirjoitusasusta. Eli näillä parilla säännöllä: e ja ä olivat vaihtokelpoisia ja mikä hyvänsä kirjain saatettiin kirjoittaa yhtenä tai kahtena, pääsee jo pitkälle

Kiitoksia sekä hyvistä arvauksista että analyyseistä. Hiffuastenniemeksi sen joskus alunperin tulkkasin, vaan kun se ei ei muistuta mitään nykyisistä nimistä - ei ainakaan kovin lähelle. Ainoa vähän sinnepäin on alkukirjaimen ja loppupuolen osalta Honnistenniemi. Mutta tuosta (uskotaan että) Hiffuastenniemen nimestä on siis nyt jo aikaa 450 vuotta. Liekö leikitty huonohampaisten hippaista siellä?

Vielä lisäisin, että ff:n jälkeen on mielestäni u, joka päällä on sitä osoittava koukku ja seuraava kirjain on i eli Hiffujaistenniemi. LöytyyKö sieltäpäin 1600-luvun karttoja?

Maakirjakarttoja (1600-luvun) tuolta alueelta en ole löytänyt, eikä todennäköisesti niitä olekaan. Vanhin kartta alueelta tiettävästi kuvaa Sysmää/Hartolaa/Joutsaa 1700-luvun puolivälin paikkeilta (Savon läänin kartta Hattujen sodan jälkeen), mutta siinä on lähinnä kyliä. Isojaon *pohjana* olleet kartat lienevät samaa ikäluokkaa. Kuninkaan kartastossa (1700-luvun loppu ja 1800-luvun alkuvuodet) lähin nimi on "Heikilän niemi". (miellän ff:n jonkinlaiseksi v:n väärinkuulemiseksi -> Hivujaistenniemi tai jopa Hujaistenniemi, muttta jospa tuo nimi joskus loksahtaa kohdalleen)

Oisko Sysmän kirjoista apua?
hakusana Hi%niemi antaa Hinssniemi, Hirniemi, Hirviniemi (Nuoramois), Hinnisniemi.
Ne ovat tietty tallentajan tulkintoja, mutta kokeile...
T:
jorma

Kiitoksia, täytyypä tarkistella varmuuden vuoksi nimiä Sysmän Pitäjänhistoria 1+2:sta.