Digiarkiston keskustelufoorumi

Hapero kirjoitti: ↑

09.07.2026 13:02

Saksaksi sen viimeksi lukiessa ymmärsin

No ilmankos en saanut ruotsin kielestä selvää

On mulle käynyt niinkin, että en ole saanut kahdesta ruotsinkielisestä sanasta selvää, kun kuvittelin, että ne on suomea.

Standardivastaukseni: Etkö saa käsialasta selvää vai onko ruotsin kielen taidossa puutteita? Molempiin auttaa kokemukseni mukaan se, että eka lukukerralla kirjoittaa muistiin vain ne sanat, joista saa (luulee saavansa:) helposti selvää. Toka kerralla selviää vähän enemmän. Näin jatketaan, kunnes kai...

Rikoksista ja tuomioista tuomiokirjoista ellei pykälät ole jo tiedossa. Kotipaikkakunnan käräjäkunnasta voi aloittaa etsimisen.

Uusien lehtien löytyminen Kansalliskirjaston hauilla ei ole niin yllättävää kuin vanhojen tulosen katoaminen, sillä lehtiä digitoidaan lisää koko ajan. Sikäli noissa tapauksissa oli, että tapahtui muutaman tunnin erotuksella ja luultavasti illalla. Se on sitten oudompi juttu. Netin huononemiseen li...

Uusien lehtien löytyminen Kansalliskirjaston hauilla ei ole niin yllättävää kuin vanhojen tulosen katoaminen, sillä lehtiä digitoidaan lisää koko ajan. Mitä taas netin kaupallistumiseen tulee, jos etsii esim. kirjan nimellä tai jonkun tuotteen mallimerkinnällä, ekana tulee linkkejä verkkokauppoihin,...

Se tarkoittaaa, että alkuperäisessä asiakirjassa on ollut huomautus, joka on tallennettu Hiskiin tuolla tavalla. Tämä ei ole vitsi. Hiski ei ole lähde, vaan lähteiden sisällysluettelo. Katso alkuperäisestä vihittyjen luettelosta.

Olen ollut huomaavinani, että jos etsin Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://digi.kansalliskirjasto.fi/search jotain samoilla hakusanoilla tai hakulauseilla useamman kerran, niin aiemmissa hauissa on tuloksia (lehtien numeroita), joita ei ole enää myöhemmissä. Ovatko muut huomanneet saman ilmiön?

Kiitos jälleen kerran, Hapero!

Mistä löytäisin luettelon 1970-luvulla voimassa olleista ihmisten sairauksien sairauskoodeista?

Eläinten koodit löysin jo.

Kiinnostukseni kohteena olevia koodeja en laita tähän, koska asianomainen kuoli alle 50 vuotta sitten 1980-luvulla.

Veijo Saloheimon Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla
ja Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kylä- ja pitäjäkartat

ovat ehkä luotettavampi lähden kuin puppusanageneraattori.

4372 kirjoitti: ↑

09.05.2026 20:10

Vuonna 1963 maatalousministeriössä näyttää olleen kaksi ministeriä, Johannes Virolainen ja Verner Korsbäck (RKP):

Korsbäck lienee ollut ruotsinkielinen.

Kiitän! Toinen maatalousministeri, RKP:n jäsen ja luultavasti ruotsinkielinen.
Paras selitys tähän mennessä!

Kiitän jälleen kerran, Hapero (ja u18188 myös).

Pakinaa on ja maalaisliittoa haukutaan. Sitä paitsi digitaalisesta sanomalehtiarkistosta on paha etsiä Ruotsalaisia, kun mukaan tulee paljon koti- ja ulkomaalaisia ruotsalaisia.

Liitteenä.

Kauko Var ... (?n)en

Juolahti mieleen, että jospa Ruotsalainen pääviskaali tarkoittaisi ruotsinkielistä pääviskaalia – mutta kun ketään sellaista ei tule mieleen