Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Lähteet: Jenni Toivasen lisensiaatintyö, sivuaa myös Gabriel Kijhliä. Elsa Steen. Eva Kijhl.)
p (Lähteet)
Rivi 39: Rivi 39:
 
http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)
 
http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)
  
Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005.
+
Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009.
 
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1
 
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1
 +
 +
Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009.
 +
http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf
  
 
[[Luokka:Henkilöt]]
 
[[Luokka:Henkilöt]]

Versio 16. maaliskuuta 2009 kello 20.44

Gabriel Kijhl (1630-luku? - n. 1693 Jämsä)

Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Muodosti Kaipolan ratsutilan yhdistämällä neljä pienempää tilaa.

Puoliso Anna Svanstrupe.

Lapsia:

Johan Kijhl
Daniel Kijhl (29.5.1670)
Georg Kijhl
Gabriel Gabrielinpoika Kijhl

Lisätietoja

Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl.

Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, joista muodostettiin Kaipola, peltoalaltaan yli 22 tynnyrinalaa.

Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.

Lähteet

Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354

Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286

Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195

Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.

Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081

Georg Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182

Daniel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a

Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)

Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1

Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf