Alexander Martini Modelin - Muutoshistoria

Juhani Pesu (28. helmikuuta 2008 kello 11.20)

2008-02-28T11:20:43Z

Näytä muutokset

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.36)

2008-02-27T09:36:31Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.31)

2008-02-27T09:31:07Z

Näytä muutokset

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.21)

2008-02-27T09:21:47Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.14)

2008-02-27T09:14:53Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.09)

2008-02-27T09:09:01Z

Anne (27. helmikuuta 2008 kello 07.45)

2008-02-27T07:45:01Z

Anne (27. helmikuuta 2008 kello 07.35)

2008-02-27T07:35:26Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 07.22)

2008-02-27T07:22:45Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 07.20)

2008-02-27T07:20:49Z

Näytä muutokset

@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 ("..saa ajattelemaan omaa katoavaisuuttaja elämän haihtuvuutta ja huomaamaan kuinka monien tämän maailman kurjien vastoinkäymisten ja ahdistusten kautta on aiemman nuoruuteni kukoistus kokonaan kadonnut ja kuinka lisääntyvän vanhuuden päivittäisten nöyryytysten, vaikeiden vaivojen ja lukemattomien kolhujen kautta tunnen luonnollisten jäsenteni heikkenevän ja liikkeen häviävän, kunnes Mustan Ratsun Ratsastaja minut nopeasti noutaa, niin etten häntä kykene pakenemaan, vaan elinaikani on erehtymättömästi pian oleva ohi" tätä sydämestäni halajan, kun Jumala sen autuaan hetken antaa koittaa!! !").
 Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta.
@@ Rivi 82: / Rivi 84: @@
 Ainoana näistä "veriveljistä" Alexander Martini valitsi sotilaan yksinäisen uran. Hänestä tuli Kaarle XII upseeri, karoliini!
 Uljasta häntä oli katsella nuoruuden kukoistuksessaan: kookas, kaunis mies; sinisilmäinen, kultahiuksinen; sinisessä karoliinien uniformussa, helmat sivuille napitettuina liikkumisen ja ratsastuksen helpottamiseksi, kaulus ja hihat käännöksillä, nahkahansikkaissa. Asun kruunasi keltapäärmeinen kolmikolkkahattu. Karoliinien saappaat olivat myöskin ylpeydenaihe; parasta notkeaa nahkaa, kapeavartiset, suusta dramaattisesti levenevät, kannuksilla!
@@ Rivi 126: / Rivi 129: @@
 Huomattavaa on, että Pyhtäällä oli tuolloin vain NELJÄ sukuoikeustilaa, joista Pappila oli yksi. Kyseessä oli siis verorustholli, ei kruununtila.
 Modelinin ensimmäisenä tehtävänä oli saattaa rusthollinsa jälleen asuttavaan kuntoon. Urakkaan hän uhrasikin viimeiset virkavuotensa 1732-1734 valvoen henkilökohtaisesti rakennustöitä Kuninkaankylästä käsin. Vasta kun kaikki oli valmista, hän muutti "nuorikkoineen" sisään jättäen samalla toimensa Yrjaksessä seuraajalleen, saksalaiselle aatelismiehelle Christian Henrik von Krassowille, joka oli saapunut Pyhtäälle Anna Röding-nimisen taloudenhoitajansa kanssa.
@@ Rivi 162: / Rivi 166: @@
 Vasta kahta vuotta myöhemmin Modelin leppyy riittävästi palatakseen alkuperäiseen suunnitelmaansa. Vuonna 1738 hän asettaa Abrahamin lampuodikseen Pappilaan, eli käytännössä vetäytyy tilanpidosta kokonaan vuokraten maat innokkaalle ja energiselle Abrahamille. Kuinka muodollinen sopimus alunperin oli, on vain arveltavissa. Rahaa yhteisyritykseen nuorukaisella tuskin oli alunperin sijoittaa lainkaan. Onkin todennäköistä, että vuokra maksettiin viljana, karjana ja muina luontaistuotteina (mm. viina) ajan tapaan. Modelin  ja vaimonsa olivat näin vapaita keskittymään paikkakunnan seuraelämään säädylleen sopivalla tavalla. Niin alkoivat juhlat, joista Pappila piankin sai kylällä paremmin sopivan epiteetin; ei enää pappila, eikä rustholli, vaan everstin hovi! Tämän hovi-statuksen vahvistaa myös Matthias Akiander, joka vuonna 1864 ilmestyneessä opuksessaan "Om donationema i Viborgs Iän", sivulla 45 sijoittaa Modelinin tilukset Pyhtäällä v. 1742 lahjoitusmaahovien rinnalle.
 Nyt siis "teatteri" oli Modelinin toivomalla tavalla ryhmitetty: Johan Peippolassa ja Abraham Pappilassa. Ratokseen hän aikoi kilpailuttaa ja "kasvattaa" näitä kahta serkusta katseensa alla kuin omia syntymättömiä poikiaan; vedellen suuntaviivoja, antaen lupauksia ja vihjeitä, kiitosta ja karenssia; jatkaen manööverejään kuin armeijassa konsanaan.
@@ Rivi 180: / Rivi 185: @@
 Tynkäpitäjään Ruotsin puolelle jäivät nyt vain Pyhtäästä sen läntisimmät kylät, joista juuri Ruotsinkylä ja Kuninkaankylä, Tesjoen ohella olivat merkittävimmät.
 Modelinin hovi seisoi lähes rajalinjalla. Tämä lienee vanhaa sotaratsua vain miellyttänyt; saattoihan hän nyt nähdä Suuren Venäjän valtakunnan ja vanhat vihollisensa miltei ikkunoistaan, vaivaantumatta edes Ahvenkoskelle asti, jossa virallinen raja-asema seisoi. Aina oli mahdollista uusi sota, revanssi ja voitto! Epäilemättä Pappilan pöydille levitettiin vanhat kartat uusin tilannearvioin. Miten oikein hän olikaan päättänyt jäädessään Suomeen eläkevuosikseen! Täällä tapahtui! Täällä hän tunsi elävänsä täydesti. Kun ratsu oli uupunut, tuli rintama ratsastajan luokse!
 Lisäksi oli kotirintama, jota johtaa ja mobilisoida:
@@ Rivi 192: / Rivi 198: @@
 Häät olivat komea, osin koominenkin näytelmä hädintuskin pikkuvihasta toipuneessa maalaiskylässä. Sinne virtasi tuona syksyisenä päivänä koko seudun sosieteetti, sekä osa Suomen ja Ruotsin ylhäisaatelistoakin (mm. vapaaherra Per Gustaf Pfeiff, morsiamen eno), Haminan porvarit ja Kymekartanon jalkaväkipataljoonan upseeristo. Missään ei säästetty ja kaikki tuli Modelin pussista; tämän sotaratsu muisti kirvelevänä vielä testamenttiaankin laatiessaan. Itseasiassa häihin uhrattiin taalareita kohtuuttoman paljon juuri Modelinin oman suhteellisen vaatimattoman taustan tähden. Piti osoittaa kuuluminen seurapiirien kaikkein kuohuvimpaan kermaan, hinnalla millä hyvänsä! Ja aatelisto tanssi, söi ja joi ja hävisi sitten kuomuvaunuissaan taakseen katsomatta...
 Pappilan myrskyisissä vaiheissa seurasi nyt tyyni suvantovaihe. Vihollisuudet rajamaalla olivat toistaiseksi ohi; jälleenrakennus voi alkaa; jälleen uskottiin huomiseen. Avioita solmittiin ja lapsia sikisi runsaanlaisesti sen merkkinä, kuten aina tuhoisten sotien jälkeen. Abraham viljeli Pappilaa, Johan Peippolaa. Modelin vaimoineen vietti ansaitsemaansa eläkepäivien joutenoloa ja juhlaa.
@@ Rivi 207: / Rivi 214: @@
 Solomon Gestrin itse oli mm. sen kersantti Gustaf Blylodin (puoliso Ulrica von Bilang) lanko, jonka tytär Ulrica Dorothea Blylod nai Ruotsinkylässä 29.10.1750 syntyneen Jonas Henriksson Bergmanin, josta myöhemmin tuli Puumalan tulliesimies. Jonaksen veli Henricus Henriksson Bergman puolestaan nai Abraham Barckin tyttären Hedvig Abrahamsdotter Barckin. He muuttivat myöhemmin Loviisaan ja ovat sikäläisen Bergman-suvun kantavanhemmat.
 Elimäen seurapiirejä kiinnosti suuresti Modelinin aikeet rusthollinsa suhteen. Sitä tivattiin häneltä tuontuostakin hienovaraisesti, joskus lähes suoraan.
@@ Rivi 303: / Rivi 312: @@
 ifrån dem komma. Ty blef Corneten, Wälborne herr JOHAN GEORG SAHLSTEEN i anledning af Bokhållaren BARKS erindran, enligit X: B: 12 Cap. 1 §
 förordnad, at med den ... uptekningen ... bemälta i Swerige wistande
 arfwingars mått och förmon, hwartil herr Corneten äfwen sielt sig willig
 förklarade. 1 öfrigit bör Bokhållaren Barck, enligit X. B. 18 Cap. 1 § erinra framln herr öfwersteLIEUTENANTENS närmaste arfwingar, af det undf'angna testamentet behörig del.

@@ Rivi 163: / Rivi 163: @@
 Vasta kahta vuotta myöhemmin Modelin leppyy riittävästi palatakseen alkuperäiseen suunnitelmaansa. Vuonna 1738 hän asettaa Abrahamin lampuodikseen Pappilaan, eli käytännössä vetäytyy tilanpidosta kokonaan vuokraten maat innokkaalle ja energiselle Abrahamille. Kuinka muodollinen sopimus alunperin oli, on vain arveltavissa. Rahaa yhteisyritykseen nuorukaisella tuskin oli alunperin sijoittaa lainkaan. Onkin todennäköistä, että vuokra maksettiin viljana, karjana ja muina luontaistuotteina (mm. viina) ajan tapaan. Modelin  ja vaimonsa olivat näin vapaita keskittymään paikkakunnan seuraelämään säädylleen sopivalla tavalla. Niin alkoivat juhlat, joista Pappila piankin sai kylällä paremmin sopivan epiteetin; ei enää pappila, eikä rustholli, vaan everstin hovi! Tämän hovi-statuksen vahvistaa myös Matthias Akiander, joka vuonna 1864 ilmestyneessä opuksessaan "Om donationema i Viborgs Iän", sivulla 45 sijoittaa Modelinin tilukset Pyhtäällä v. 1742 lahjoitusmaahovien rinnalle.
-Nyt siis "teatteri" oli Mode1inin toivomalla tavalla ryhmitetty: Johan Peippolassa ja Abraham Pappilassa. Ratokseen hän aikoi kilpailuttaa ja "kasvattaa" näitä kahta serkusta katseensa alla kuin omia syntymättömiä poikiaan; vedellen suuntaviivoja, antaen lupauksia j a vihj eitä, kiitosta ja karenssia; jatkaen manööverejään kuin armeijassa konsanaan.
+Nyt siis "teatteri" oli Modelinin toivomalla tavalla ryhmitetty: Johan Peippolassa ja Abraham Pappilassa. Ratokseen hän aikoi kilpailuttaa ja "kasvattaa" näitä kahta serkusta katseensa alla kuin omia syntymättömiä poikiaan; vedellen suuntaviivoja, antaen lupauksia ja vihjeitä, kiitosta ja karenssia; jatkaen manööverejään kuin armeijassa konsanaan.
-Pelipöydän ja seuraelämänkin sekoittivat hetimiten Tukholman Hatut, jotka vuonna 1741 lähtivät ajattelemattomasti rynnimään yli rajan kompensoidakseen Uudenkaupungin rau¬hassa kärsityn häpeän, joutuakseen vain ojasta allikkoon. Venäläiset miehitysjoukot val¬tasivat kädenkäänteessä myös Kymijoen länsipuoliset alueet Kuninkaankylä ja Ruotsin¬kylä mukaan lukien.
+Pelipöydän ja seuraelämänkin sekoittivat hetimiten Tukholman Hatut, jotka vuonna 1741 lähtivät ajattelemattomasti rynnimään yli rajan kompensoidakseen Uudenkaupungin rauhassa kärsityn häpeän, joutuakseen vain ojasta allikkoon. Venäläiset miehitysjoukot valtasivat kädenkäänteessä myös Kymijoen länsipuoliset alueet Kuninkaankylä ja Ruotsinkylä mukaan lukien.
-Väki pakeni suinpäin taloista ajaen karjansa metsiin. Seudun säätyläiset järjestivät itsensä viimetingassa turvaan Suomenlahden yli Liivinmaalle, niin myös Modelin ja Anna Helena Pfeiff. Abraham jäi. Kerran maahan kiinni päästyään hän ei aikonut hellittää helpolla! Ehkä osin hänen ansiostaan Pappila säästyi pahimmalta hävitykseltä. Vuonna 17421aaditussa Viipurin läänin maantarkastuskirjassa mainitaan rusthollin tuhoista mm. seuraavaa:
+Väki pakeni suinpäin taloista ajaen karjansa metsiin. Seudun säätyläiset järjestivät itsensä viimetingassa turvaan Suomenlahden yli Liivinmaalle, niin myös Modelin ja Anna Helena Pfeiff. Abraham jäi. Kerran maahan kiinni päästyään hän ei aikonut hellittää helpolla! Ehkä osin hänen ansiostaan Pappila säästyi pahimmalta hävitykseltä. Vuonna 1742 laaditussa Viipurin läänin maantarkastuskirjassa mainitaan rusthollin tuhoista mm. seuraavaa:
 "Sato ja niityt puoliksi tallottu, rakennusten ovet ja ikkunat jne. tuhottu, karjaa ja omaisuutta menetetty".
@@ Rivi 173: / Rivi 173: @@
 Rintamalta palaavaa von Krassowia kohtasi Yrjaksessä masentavampi näky; suurin osa sadosta oli tallottu, rakennusten ovet ja ikkunat rikottu ja pahinta kaikista viinapannu, varastettu!
-Käräjillä von Krassow peräänkuulutti myös höyhenpatjaansa, jonka ilmiannon perusteella arveli joutuneen Lapinjärven nimismiehen vuoteeseen (höyhenten laadun tutkimus pal¬jasti patjan nimismiehen omaksi, ilmiantaja sai sakkoja), sekä sikojaan, jotka kyläläiset olivat paimentaneet omiin lääveihinsä jälkijoukkoja kotiin odotellessa (nämä von Krassowille korvattiin).
+Käräjillä von Krassow peräänkuulutti myös höyhenpatjaansa, jonka ilmiannon perusteella arveli joutuneen Lapinjärven nimismiehen vuoteeseen (höyhenten laadun tutkimus paljasti patjan nimismiehen omaksi, ilmiantaja sai sakkoja), sekä sikojaan, jotka kyläläiset olivat paimentaneet omiin lääveihinsä jälkijoukkoja kotiin odotellessa (nämä von Krassowille korvattiin).
 (Pyhtään käräjät 26.9.1744 s. 467, 13.4.1744 s. 249, 287, 5.9.1745 s. 339, Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää).
@@ Rivi 179: / Rivi 179: @@
 Tynkäpitäjään Ruotsin puolelle jäivät nyt vain Pyhtäästä sen läntisimmät kylät, joista juuri Ruotsinkylä ja Kuninkaankylä, Tesjoen ohella olivat merkittävimmät.
-Modelinin hovi seisoi lähes rajalinjalla. Tämä lienee vanhaa sotaratsua vain miellyttänyt; saattoihan hän nyt nähdä Suuren Venäjän valtakunnan ja vanhat vihollisensa miltei ikkunoistaan, vaivaantumatta edes Ahvenkoskelle asti, jossa virallinen raja-asema seisoi. Aina oli mahdollista uusi sota, revanssi ja voitto! Epäilemättä Pappilan pöydille levitettiin vanhat kartat uusin tilannearvioin. Miten oikein hän olikaan päättänyt jäädessään Suo¬meen eläkevuosikseen! Täällä tapahtui! Täällä hän tunsi elävänsä täydesti. Kun ratsu oli uupunut, tuli rintama ratsastajan luokse!
+Modelinin hovi seisoi lähes rajalinjalla. Tämä lienee vanhaa sotaratsua vain miellyttänyt; saattoihan hän nyt nähdä Suuren Venäjän valtakunnan ja vanhat vihollisensa miltei ikkunoistaan, vaivaantumatta edes Ahvenkoskelle asti, jossa virallinen raja-asema seisoi. Aina oli mahdollista uusi sota, revanssi ja voitto! Epäilemättä Pappilan pöydille levitettiin vanhat kartat uusin tilannearvioin. Miten oikein hän olikaan päättänyt jäädessään Suomeen eläkevuosikseen! Täällä tapahtui! Täällä hän tunsi elävänsä täydesti. Kun ratsu oli uupunut, tuli rintama ratsastajan luokse!
 Lisäksi oli kotirintama, jota johtaa ja mobilisoida:
-Abrahamin avion kohdalla epäonnistuttuaan Modelin aikoi pitää varansa J ohanin suhteen. Inspehtoori, "Min Abel", olikin aina ollut taipuisampaa materiaalia vanhan upseerin käsissä. Heti paikkakunnalle palattuaan everstiluutnantti (epäilemättä vaimonsa myötä¬vaikutuksella) saattaa yhteen haminalaisen kauppiaan Carl Bruunin tyttären Maria Elisabet Bruunin ja Peippolan inspehtoorin. Myötäjäisinä Modelin laskelmoi Maria Elisabetin tuovan varallisuutta tulevia operaatioita (mahdollisesti Peippolan ostoa) varten, sekä sukulinkit viipurinseudun ja Haminan mahtavaan porvaristoon. Aatelistoonkin hän mielellään olisi Johanin naittanut, siihen vain eivät eväät riittäneet inspehtoorin vaatimat¬tomien referenssien ja kirkollisen taustan tähden.
+Abrahamin avion kohdalla epäonnistuttuaan Modelin aikoi pitää varansa Johanin suhteen. Inspehtoori, "Min Abel", olikin aina ollut taipuisampaa materiaalia vanhan upseerin käsissä. Heti paikkakunnalle palattuaan everstiluutnantti (epäilemättä vaimonsa myötävaikutuksella) saattaa yhteen haminalaisen kauppiaan Carl Bruunin tyttären Maria Elisabet Bruunin ja Peippolan inspehtoorin. Myötäjäisinä Modelin laskelmoi Maria Elisabetin tuovan varallisuutta tulevia operaatioita (mahdollisesti Peippolan ostoa) varten, sekä sukulinkit viipurinseudun ja Haminan mahtavaan porvaristoon. Aatelistoonkin hän mielellään olisi Johanin naittanut, siihen vain eivät eväät riittäneet inspehtoorin vaatimattomien referenssien ja kirkollisen taustan tähden.
 Tässä hän onnistui paremmin tytärpuolensa Hedvig Sophia Möllerheimin kohdalla, joka oli jäänyt nuorena leskeksi luutnantti Anders Brandtista.
-Ruotsinpyhtään säilyneet kirkonkirjat tietävät kertoa padasjokelaisen aatelismiehen Mauritz Brummerin häistä "jungfru" Hedvig Sophia Möllerheimin kanssa "Svenskbyn" rusthollissa 8.9.1748 (pappilaa kutsuttiin Modelinin aikana joskus nimellä "Modelins", mutta useimmiten "Svenskby rusthåll").
+Ruotsinpyhtään säilyneet kirkonkirjat tietävät kertoa padasjokelaisen aatelismiehen Mauritz Brummerin häistä "jungfru" Hedvig Sophia Möllerheimin kanssa "Svenskbyn" rusthollissa 8.9.1748 (Pappilaa kutsuttiin Modelinin aikana joskus nimellä "Modelins", mutta useimmiten "Svenskby rusthåll").
 Merkintä ei itseasiassa ole aivan tarkka: Hedvig Sophia ei toista aviota solmiessaan ollut enää "jungfru", eikä Mauritz Brummer Ruotsissa aateloitu. Hän polveutui liiviläisestä von Brummer-aatelissuvusta ja oli kyllä äitinsä puolelta ylhäisaatelista Horn-sukua (Ebba Horn af Åminne) . Tämä Brummer-haara oli asettunut Hornien perintömaille Padasjoen Wesijaon kartanoon. Heillä oli korrekti sosiaalinen suhde naapurissa asuvaan Barck/Alftan-pariskuntaan (Abraham Johansson Barckin vanhemmat, Modelinin serkun perhe).
-Häät olivat komea, osin koominenkin näytelmä hädintuskin Pikkuvihasta toipuneessa maalaiskylässä. Sinne virtasi tuona syksyisenä päivänä koko seudun sosieteetti, sekä osa Suomen ja Ruotsin ylhäisaatelistoakin (mm. vapaaherra Per GustafPfeiff, morsiamen eno), Haminan porvarit ja Kymekartanon jalkaväkipataljoonan upseeristo. Missään ei säästetty ja kaikki tuli Modelin pussista; tämän sotaratsu muisti kirvelevänä vielä testamenttiaankin laatiessaan. Itseasiassa häihin uhrattiin taalareita kohtuuttoman paljon juuri Modelinin oman suhteellisen vaatimattoman taustan tähden. Piti osoittaa kuuluminen seurapiirien kaikkein kuohuvimpaan kermaan, hinnalla millä hyvänsä! Ja aatelisto tanssi, söi ja joi ja hävisi sitten kuomuvaunuissaan taakseen katsomatta...
+Häät olivat komea, osin koominenkin näytelmä hädintuskin pikkuvihasta toipuneessa maalaiskylässä. Sinne virtasi tuona syksyisenä päivänä koko seudun sosieteetti, sekä osa Suomen ja Ruotsin ylhäisaatelistoakin (mm. vapaaherra Per Gustaf Pfeiff, morsiamen eno), Haminan porvarit ja Kymekartanon jalkaväkipataljoonan upseeristo. Missään ei säästetty ja kaikki tuli Modelin pussista; tämän sotaratsu muisti kirvelevänä vielä testamenttiaankin laatiessaan. Itseasiassa häihin uhrattiin taalareita kohtuuttoman paljon juuri Modelinin oman suhteellisen vaatimattoman taustan tähden. Piti osoittaa kuuluminen seurapiirien kaikkein kuohuvimpaan kermaan, hinnalla millä hyvänsä! Ja aatelisto tanssi, söi ja joi ja hävisi sitten kuomuvaunuissaan taakseen katsomatta...
 Pappilan myrskyisissä vaiheissa seurasi nyt tyyni suvantovaihe. Vihollisuudet rajamaalla olivat toistaiseksi ohi; jälleenrakennus voi alkaa; jälleen uskottiin huomiseen. Avioita solmittiin ja lapsia sikisi runsaanlaisesti sen merkkinä, kuten aina tuhoisten sotien jälkeen. Abraham viljeli Pappilaa, Johan Peippolaa. Modelin vaimoineen vietti ansaitsemaansa eläkepäivien joutenoloa ja juhlaa.
@@ Rivi 210: / Rivi 210: @@
 Elimäen seurapiirejä kiinnosti suuresti Modelinin aikeet rusthollinsa suhteen. Sitä tivattiin häneltä tuontuostakin hienovaraisesti, joskus lähes suoraan.
-Katkaistakseen spekulaatioilta siivet everstiluutnantti laati vuoden 1752 tienoilla Abraham Barckin kanssa syytinkiluontoisen sopimuksen, jossa pidätti itselleen sovitun korvauksen lisäksi tiettyjä tuloja aputiloilta, sekä lupasi rustholIin 3000 kuparitaalarin lunastushinnasta Abrahamille kuoltuaan. Tämän kontrahdin allekirjoittivat Modelinin lisäksi myös Anna Helena Pfeiff ja hänen molemmat tyttärensä.
+Katkaistakseen spekulaatioilta siivet everstiluutnantti laati vuoden 1752 tienoilla Abraham Barckin kanssa syytinkiluontoisen sopimuksen, jossa pidätti itselleen sovitun korvauksen lisäksi tiettyjä tuloja aputiloilta, sekä lupasi rusthollin 3000 kuparitaalarin lunastushinnasta Abrahamille kuoltuaan. Tämän kontrahdin allekirjoittivat Modelinin lisäksi myös Anna Helena Pfeiff ja hänen molemmat tyttärensä.
 Kun sitten Anna Helena yllättäen kuoli ennen puolisoaan 6. heinäkuuta 1753, ilmeni, että hän muutamaa päivää ennen poismenoaan oli laatinut oman jälkisäädöksensä, joka sanatarkasti kuului seuraavasti:

@@ Rivi 123: / Rivi 123: @@
 Pappila oli tuolloin ollut lähes autiona (vain pari renkiä ja piika paikalla, joskus vain
-loinen) vuosikausia Isak Nirkon kuolemasta (1707) lähtien. Carolus Nirkko oli saanut vihdoin virkatalonsa Elimäeltä, eikä siis enää ollut tarvinnut Ruotsinkylän rustholliaan tehtäviensä hoitoon. Hänen sisarensa Catharina Nirkko oli jäänyt leskeksi kersantti aviomiehestään ja oli muuttanut äitinsä Christina Johandotterin kanssa tämän veljen,
+loinen) vuosikausia Isak Nirkon kuolemasta (1707) lähtien. Carolus Nirkko oli saanut vihdoin virkatalonsa Elimäeltä, eikä siis enää ollut tarvinnut Ruotsinkylän rustholliaan tehtäviensä hoitoon. Hänen sisarensa Catharina Nirkko oli jäänyt leskeksi kersantti aviomiehestään ja oli muuttanut äitinsä Christina Johandotterin kanssa tämän veljen,Petrus Serlachiuksen, kotiin Pernajaan, jossa päätti päivänsä oman käden kautta 15.3.1724. Caroluksen mentyä manan maille 1731 ei enää ollut esteitä tilan myynnille.
 Huomattavaa on, että Pyhtäällä oli tuolloin vain NELJÄ sukuoikeustilaa, joista Pappila oli yksi. Kyseessä oli siis verorustholli, ei kruununtila.
@@ Rivi 135: / Rivi 133: @@
 Vielä pitkään Ruotsinkylään muutettuaankin Modelin auttoi upseeriystäväänsä viranhoitoon liittyvissä ongelmissa. Hän myös tuki köyhtynyttä aatelismiestä rahallisesti. Nämä lainat on mainittu von Krassowin testamentissa vähennyserinä. Anna Röding sai samassa jälkisäädöksessä karjaa ja viljaa, Jacob Giösling kapteenin punaisen valakkaratsun ja mundeeringit myötä, juuri muuta ei synnyinmaastaan kauas kulkeutuneella miekkaritarikunnan ritarilla ollutkaan jättää jälkeensä kuollessaan joulupäivänä vuonna 1751.
-Modelinin suunnitelmiin jo tuolloin näyttää kuuluneen Pappilan säilyttäminen suvussa, eräänlaisena Alarpin korvikkeena, sillä Alarpin rahoillahan hän sen hankkikin, kuten hän testamentissaan myöhemmin muistuttaa. Pappilaa ei VARSINKAAN hankittu Anna . Helena Pffeiffin "myötäjäisillä", eikä myöskään hänen kukkaronsa kautta!. Tämä oli eräs niistä faktoista, jotka ratkaisivat Modelinin perintöriidan eri oikeusasteissa Barck-serkusten eduksi 1760-luvulla.
+Modelinin suunnitelmiin jo tuolloin näyttää kuuluneen Pappilan säilyttäminen suvussa, eräänlaisena Alarpin korvikkeena, sillä Alarpin rahoillahan hän sen hankkikin, kuten hän testamentissaan myöhemmin muistuttaa. Pappilaa ei VARSINKAAN hankittu Anna-Helena Pffeiffin "myötäjäisillä", eikä myöskään hänen kukkaronsa kautta!. Tämä oli eräs niistä faktoista, jotka ratkaisivat Modelinin perintöriidan eri oikeusasteissa Barck-serkusten eduksi 1760-luvulla.
 Ehkä hänen toiveenaan oli rusthollin jättö omalle pojalle, Anna Helena oli vielä synnytysiässä heidän avioituessaan. Vuoteen 1734 mennessä oli kuitenkin jo täysin selvää, ettei näin oltu suotu.
@@ Rivi 141: / Rivi 139: @@
 Alexanderin huomio kiintyi silloin läheisimpiin Suomessa asuviin miespuolisiin sukulaisiinsa. Toinen oli hänen Broddo-serkkunsa poika, vuonna 1715 syntynyt Johan Barck, jonka uraa Modelin oli jo pitempään pitänyt silmällä.
-Tässä nuoressa miehessä oli jotain Alexanderista itsestään ja katselmuskirjurina, Modelinin tavoin, hän uransa aloittikin. Itseasiassa Alexander henkilökohtaisesti oli ollut järjestämässä hänen ensi vakanssiaan omassa yksikössään Kymenkartanonläänin jalaväkipataljoonassa. Johan Barck komennettiin Majurin komppaniaan Lappeen Annilassa,
+Tässä nuoressa miehessä oli jotain Alexanderista itsestään ja katselmuskirjurina, Modelinin tavoin, hän uransa aloittikin. Itseasiassa Alexander henkilökohtaisesti oli ollut järjestämässä hänen ensi vakanssiaan omassa yksikössään Kymenkartanonläänin jalaväkipataljoonassa. Johan Barck komennettiin Majurin komppaniaan Lappeen Annilassa, joka sijaitsi vain kivenheiton päässä Immaljärvestä, jossa Alexander itse oli vankeudesta vapauduttuaan sijoitettuna.
 Mitä oli mielessä vanhalla sotaratsulla kutsuttaessaan Johanin Wrede-suvun mahtavien tilusten inspehtooriksi Elimäelle v. 1739? Mihin hän tähtäsi? Rajoittuivatko Modelinin toiveet pelkästään Pappilaan? Oliko jo tuolloin näköpiirissä Wrede-suvun lahjoitusmaiden tuho, joka sittemmin niin suuresti hyödytti af Forselles-sukua?
@@ Rivi 149: / Rivi 145: @@
 Itse Pappilaa varten hänen katseensa kohdistui muualle.
-Broddon veli ja Modelinin serkku, opiskelutoveri Turun ajoilta, Johan Johannis Barck, jokajo vuonna 1705 omisti (ensimmäisen avionsa kautta?) Moijalan rusthollin Hattulan Leinilän kylässä, oli sieltä sittemmin (v. 1708) siirtynyt KaIvolaan kirjurin vakansille asuen tuolloin Keikkalan Tiitilässä. Vasta 1700-luvun alussa hän asettui Padasjoen pitäjänkirjuriksi majoittuen Jokioisten Inkilään, josta muodostui hänen pysyvä kotinsa. Johan oli solminut toisen (?) avionsa vuosisadan vaihteessa Katarina Abrahamsdotter Alftanin kanssa.
+Broddon veli ja Modelinin serkku, opiskelutoveri Turun ajoilta, Johan Johannis Barck, joka jo vuonna 1705 omisti (ensimmäisen avionsa kautta?) Moijalan Hattulan Leinilän kylässä, oli sieltä sittemmin (v. 1708) siirtynyt KaIvolaan kirjurin vakansille asuen tuolloin Keikkalan Tiitilässä. Vasta 1700-luvun alussa hän asettui Padasjoen pitäjänkirjuriksi majoittuen Jokioisten Inkilään, josta muodostui hänen pysyvä kotinsa. Johan oli solminut toisen (?) avionsa vuosisadan vaihteessa Katarina Abrahamsdotter Alftanin kanssa.
 Tästä aviosta syntyivät ainakin:
@@ Rivi 158: / Rivi 154: @@
 -Katarina Johansdotter Barck
-Sukutraditioista poiketen, ei Padasjoen pitäjänkirjurin pojista kumpaakaan lähetetty opintielle. Johan Juniorin kohdalla tämä lienee ymmärrettävääkin, perihän hän Inkilän, toimi kuudennusmiehenä ja edusti sittemmin talonpoikaissäätyä Ruotsin valtiopäivillä Hollolan alisen kihlakunnan edusmiehenä. Nuorelle Abrahamille sensijaan ei näyttänyt kouluttamattomana löytyvän sijaa elämässä. Vielä vuosina 1730-1733 hän maksaa henkirahaa Padasjoen Inkilän talossa isänsä ja veljensä ohella, lähes laiskana.
+Sukutraditioista poiketen, ei Padasjoen pitäjänkirjurin pojista kumpaakaan lähetetty opintielle. Johan juniorin kohdalla tämä lienee ymmärrettävääkin, perihän hän Inkilän, toimi kuudennusmiehenä ja edusti sittemmin talonpoikaissäätyä Ruotsin valtiopäivillä Hollolan alisen kihlakunnan edusmiehenä. Nuorelle Abrahamille sensijaan ei näyttänyt kouluttamattomana löytyvän sijaa elämässä. Vielä vuosina 1730-1733 hän maksaa henkirahaa Padasjoen Inkilän talossa isänsä ja veljensä ohella, lähes laiskana.
 Modelinin pirtaan tämä joutilas nuori mies sopi mainiosti. Juuri vuoden 1733 tienoilla Abraham Johansson Barck katoaa Padasjoen kirjoista ilmestyäkseen sitten samana vuonna Pyhtäälle sotilaana, mitä ilmeisimmin Alexander Modelinin pyynnöstä ja hänen Yrjakseensä. Kodin kurista irronneena, suloisen vapauden huumassa nuori Abraham saattaa välittömästi ruotsinkyläläisen talontyttären Christina Henriksdotter Flinckin raskaaksi ja epäilemättä, Modelinin raivoihinsa. Parin esikoinen, Abraham Abrahamsson Barck, syntyy puoli salassa 15.6.1735. Lasta ei kuitenkaan merkitä aviottomaksi, koska "avioliittolupaus" oli annettu. Abraham ja Christina vihitään kolmea kuukautta myöhemmin (15/9). Pari asettuu asumaan Christinan kotitaloon Ruotsinkylän Flinckakseen.
@@ Rivi 165: / Rivi 161: @@
 vanhempi Abraham taas ilmetty Kain primitiivisen karnaalissa elämänhimossaan omistaa ja olla."Min Kain, min Abel", hän tuontuostakin huokaili tulevina vuosina, eikä aina suinkaan tyytymättömänä elämänsä ehtooksi järjestämästään spektaakkelista.
-Vasta kahta vuotta myöhemmin Modelin leppyy riittävästi palatakseen alkuperäiseen suunnitelmaansa. Vuonna 1738 hän asettaa Abrahamin lampuodikseen Pappilaan, eli käytännössä vetäytyy tilanpidosta kokonaan vuokraten maat innokkaalle ja energiselle Abrahamille. Kuinka muodollinen sopimus alunperin oli, on vain arveltavissa. Rahaa yhteisyritykseen nuorukaisella tuskin oli alunperin sijoittaa lainkaan. Onkin todennä¬köistä, että vuokra maksettiin viljana, karjana ja muina luontaistuotteina (mm. viina) ajan tapaan. Modelin  ja vaimonsa olivat näin vapaita keskittymään paikkakunnan seuraelä¬mään säädylleen sopivalla tavalla. Niin alkoivat juhlat, joista Pappila piankin sai kylällä paremmin sopivan epiteetin; ei enää pappila, eikä rustholli, vaan everstin hovi! Tämän hovi-statuksen vahvistaa myös Matthias Akiander, joka vuonna 1864 ilmestyneessä opuksessaan "Om donationema i Viborgs Iän", sivulla 45 sijoittaa Modelinin tilukset Pyhtäällä v. 1742 lahjoitusmaahovien rinnalle.
+Vasta kahta vuotta myöhemmin Modelin leppyy riittävästi palatakseen alkuperäiseen suunnitelmaansa. Vuonna 1738 hän asettaa Abrahamin lampuodikseen Pappilaan, eli käytännössä vetäytyy tilanpidosta kokonaan vuokraten maat innokkaalle ja energiselle Abrahamille. Kuinka muodollinen sopimus alunperin oli, on vain arveltavissa. Rahaa yhteisyritykseen nuorukaisella tuskin oli alunperin sijoittaa lainkaan. Onkin todennäköistä, että vuokra maksettiin viljana, karjana ja muina luontaistuotteina (mm. viina) ajan tapaan. Modelin  ja vaimonsa olivat näin vapaita keskittymään paikkakunnan seuraelämään säädylleen sopivalla tavalla. Niin alkoivat juhlat, joista Pappila piankin sai kylällä paremmin sopivan epiteetin; ei enää pappila, eikä rustholli, vaan everstin hovi! Tämän hovi-statuksen vahvistaa myös Matthias Akiander, joka vuonna 1864 ilmestyneessä opuksessaan "Om donationema i Viborgs Iän", sivulla 45 sijoittaa Modelinin tilukset Pyhtäällä v. 1742 lahjoitusmaahovien rinnalle.
 Nyt siis "teatteri" oli Mode1inin toivomalla tavalla ryhmitetty: Johan Peippolassa ja Abraham Pappilassa. Ratokseen hän aikoi kilpailuttaa ja "kasvattaa" näitä kahta serkusta katseensa alla kuin omia syntymättömiä poikiaan; vedellen suuntaviivoja, antaen lupauksia j a vihj eitä, kiitosta ja karenssia; jatkaen manööverejään kuin armeijassa konsanaan.

@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
 Everstiluutnantti tarttuu jälleen sulkakynäänjatkaakseen testamenttinsa esipuhetta:
-"..aflåta at wärckelig eftertäncka om sin f6rgängelighet och tilwarons flycktighet.
+"..aflåta at wärckelig eftertäncka om sin förgängelighet och tilwarons flycktighet.
-betracktande hwaraf iag nu finner, huru iag genom många denna werldenes
+I betracktande hwaraf iag nu finner, huru iag genom många denna werldenes
-bedröfweliga motgångs och anfäcktnings Påster, har min förra ungdoms och aäl mackts blomster måst aflägga, och än genom tiltagande ållderdom dageliga nederwärdighets swåra krämpor och oräkneliga anstöter, f6rmärker, huru mina naturliga lemmar förswagas och rörellsen f6rswinner, att Ryttaren på den Blacka hästen mig hastigt af.., så at jag honom intet f6rmår undanlöpa, utan min lifslängd... ofvelbart snart wara fulländat, til hwilcken iag hierteligen lustar Gud täckets mig, när Honom behagar, en salig stund förläna! ! !"
+bedröfweliga motgångs och anfäcktnings Påster, har min förra ungdoms och aäl mackts blomster måst aflägga, och än genom tiltagande ållderdom dageliga nederwärdighets swåra krämpor och oräkneliga anstöter, förmärker, huru mina naturliga lemmar förswagas och rörellsen förswinner, att Ryttaren på den Blacka hästen mig hastigt af.., så at jag honom intet förmår undanlöpa, utan min lifslängd... ofvelbart snart wara fulländat, til hwilcken iag hierteligen lustar Gud täckets mig, när Honom behagar, en salig stund förläna! ! !"
 ("..saa ajattelemaan omaa katoavaisuuttaja elämän haihtuvuutta ja huomaamaan kuinka monien tämän maailman kurjien vastoinkäymisten ja ahdistusten kautta on aiemman nuoruuteni kukoistus kokonaan kadonnut ja kuinka lisääntyvän vanhuuden päivittäisten nöyryytysten, vaikeiden vaivojen ja lukemattomien kolhujen kautta tunnen luonnollisten jäsenteni heikkenevän ja liikkeen häviävän, kunnes Mustan Ratsun Ratsastaja minut nopeasti noutaa, niin etten häntä kykene pakenemaan, vaan elinaikani on erehtymättömästi pian oleva ohi" tätä sydämestäni halajan, kun Jumala sen autuaan hetken antaa koittaa!! !").
-Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta, ja velipuoli Johan.
+Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta.
 Jo vuonna 1676, siis kuuden vanhana, Alexanderin tiedetään aloittaneen koulunkäyntinsä Jönköpingissä, jonka vaikutusalueeseen Barkeryd kuului. Kuusitoista vuotta täytettyään hänet löydetään lukiolaisena Växiöstä ja sitten Turun Akatemiasta vuonna 1689 yhdessä veljensä Johanin ja serkkujensa Johan & Broddo Barckin kanssa.
@@ Rivi 67: / Rivi 67: @@
 Modelin Johannes Martini
-Samanaikaisesti, samalla vuosikurssilla Åbo Akademissa opiskelivat siis myös veljespari Harald ja Alexander Alftanus (joiden sisar Katarina myöhemmin avioitui Alexanderin serkun, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin kanssa). Noina opiskeluvuosina solmittu veljesliitto on mitä todennäköisimmin ollut vaikuttamassa Modelinin Elimäen Peippolassa laatiman testamentin sisältöön yli kuusikymmentä vuotta myöhemmin.
+Samanaikaisesti, samalla vuosikurssilla Åbo Akademissa opiskelivat siis myös veljespari Harald ja Alexander Alftanus (joiden sisarpuoli Katarina myöhemmin avioitui Alexanderin serkun, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin kanssa). Noina opiskeluvuosina solmittu veljesliitto on mitä todennäköisimmin ollut vaikuttamassa Modelinin Elimäen Peippolassa laatiman testamentin sisältöön yli kuusikymmentä vuotta myöhemmin.
 Ylioppilaselämä Turussa on tuolloin ollut varsin huoletonta ja railakastakin. Laulu, viini ja tappelunnujakat kuuluivat jo silloin osakuntaelämään olennaisena osana, kuten oheisesta hämäläisten ylioppilaitten konsistoripöytäkirjoissa säilyneistä tempauksista voidaan huomata:
 "Hämäläisiä olivat kaikki ne ylioppilaat, jotka keväällä 1671 joutuivat konsistorin eteen vastaamaan mellastelustaan erään turkulaisen kauppiaan talossa. Hauhon kappalaisen poika Johannes Martinpoika Lyra valitti joutuneensa huonon kohtelun alaiseksi mennessään mainittuun taloon, jossa parhaillaan oli koolla joukko ylioppilaita, nim. Elias Streng, Hämeen-Uudenmaan maanmittarin poika, Tyrvännön kappalaisen poika Gabriel Särki, Sigfrid Calander (Kulander?) sekä Tuomas Paavalinpoika, joka arvattavasti oli Kalvolasta kotoisin, sukunimeltään Homman (tai-Homen) - Kalvolan kirkonkylässä on Hommonen-niminen talo -, kaikki hämäläisiä. Konsistori ei kuitenkaan ottanut uskoakseen Lyran kertomusta, vaan katsoi hänen tahallaan panetelleen tovereitaan, koskapa "on aivan uskomatonta, että vanhemmat ylioppilaat olisivat ottaneet niin nuoren uusikon mukaansa pöydän ääreen". Lyran kertomuksen todenperäisyyttä on mahdotonta selvittää, mutta ilmeisesti hän on ollut huonoissa väleissä vanhempien osakuntatovereittensa kanssa. Kenties Lyra, joka maaliskuussa 1654 oli depositiossa tullut hyväksytyksi,
 ei ollut tarjonnut välttämättömiä absolutiojuominkeja vanhemmille tovereilleen ja siten joutunut näiden epäsuosioon, jollaisesta pöytäkitjat tietävät kertoa esimerkkejä." (Eino E. Suolahti: 1600-luvun hämäläisistä ylioppilaista)
@@ Rivi 78: / Rivi 77: @@
 Barckin veljespari Johan & Broddo olivat Modelin-poikien serkuksia Smoolannin Barkerydin pitäjästä. Heidän isänsä oli Barkerydin kirkkoherra j a Alexander Modelinin eno Johannes Barck (1637-1705) ja äitinsä Brita Broddesdotter (1647-1724).
-Se miksi Barck- ja Modelin-pojat lähetettiin Turkuun lähempänä sijaitsevan Uppsalan sijasta, ei ole selvää. Päätöksellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä poikien elämänkohtalot liittyivät Suomeen siitedes, jopa siinä määrin, ettei ruotsinmaalainen sukututkimus heistä ollut enää edes tietoinen, ennen vuoden 2002-2003 anbytarforum -keskustelua ja Pyhtään tuomiokirjalöytöjä.
+Se miksi Barck- ja Modelin-pojat lähetettiin Turkuun lähempänä sijaitsevan Uppsalan sijasta, ei ole selvää. Päätöksellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä poikien elämänkohtalot liittyivät Suomeen siitedes, jopa siinä määrin, ettei ruotsinmaalainen sukututkimus heistä ollut enää edes tietoinen, ennen vuoden 2002-2003 anbytarforum-keskustelua ja Pyhtään tuomiokirjalöytöjä.
-Johan Barck nuoremmasta tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän omisti myös Inkilän rusthollin Padasjoella, jonka hän oli v. 1722 tienoilla ostanut Zacharias Collianderilta. Avionsa Johan solmi Hattulassa v. 1680 syntyneen Catharina Abrahamsdotter Alftanin kanssa, joka oli edellä mainittujen Alftan-veljesten sisarpuoli Hattulan rovasti Abraham Erici Alftanin toisesta aviosta Katarina Schräderin kanssa. Näin avion välityksellä tuli vanha veljesliitto sinetöityä Barck-Modelin-Alftan-sukujen välille. Sen seurauksena, liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin Johan Barckin ja Katarina Alftanin poika, Abraham Johansson Barck, sai lunastaa Modelinin Pappilan rusthollin maat, irtaimiston joutuessa niinikään testamentin kautta Abrahamin serkulle, tilanhoitaja Johan Barckille, joka oli toveripiiriin kuuluneen Broddo Barckin poika.
+Johan Barck nuoremmasta tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän omisti myös Inkilä-nimisen tilan  Padasjoella. Avionsa Johan solmi Hattulassa v. 1680 syntyneen Catharina Abrahamsdotter Alftanin kanssa, joka oli edellä mainittujen Alftan-veljesten sisarpuoli Hattulan rovasti Abraham Erici Alftanin toisesta aviosta Katarina Schräderin kanssa. Näin avion välityksellä tuli vanha veljesliitto sinetöityä Barck-Modelin-Alftan-sukujen välille. Sen seurauksena, liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin Johan Barckin ja Katarina Alftanin poika, Abraham Johansson Barck, sai lunastaa Modelinin Pappilan rusthollin maat, irtaimiston joutuessa niinikään testamentin kautta Abrahamin serkulle, tilanhoitaja Johan Barckille, joka oli toveripiiriin kuuluneen Broddo Barckin poika.
 Ainoana näistä "veriveljistä" Alexander Martini valitsi sotilaan yksinäisen uran. Hänestä tuli Kaarle XII upseeri, karoliini!
-Uljasta häntä oli katsella nuoruuden kukoistuksessaan: kookas, kaunis mies; sinisilmäinen, kultahiuksinen; sinisessä karoliinien uniformussa, helmat sivuille napitettuina liikkumisen ja ratsastuksen helpottamiseksi, kaulus ja hihat käännöksillä, nahkahansikkaissa. Asun kruunasi keltapäänneinen kolmikolkkahattu. Karoliinien saappaat olivat myöskin ylpeydenaihe; parasta notkeaa nahkaa, kapeavartiset, suusta dramaattisesti levenevät, kannuksilla!
+Uljasta häntä oli katsella nuoruuden kukoistuksessaan: kookas, kaunis mies; sinisilmäinen, kultahiuksinen; sinisessä karoliinien uniformussa, helmat sivuille napitettuina liikkumisen ja ratsastuksen helpottamiseksi, kaulus ja hihat käännöksillä, nahkahansikkaissa. Asun kruunasi keltapäärmeinen kolmikolkkahattu. Karoliinien saappaat olivat myöskin ylpeydenaihe; parasta notkeaa nahkaa, kapeavartiset, suusta dramaattisesti levenevät, kannuksilla!
 Oli nuori sankarikuningas, jota palvella ja jonka esimerkkiä seurata; oli isänmaa Suuri
@@ Rivi 94: / Rivi 93: @@
 Häpeä unelmien tuhoutumisesta lienee vaikuttanut hänen päätökseensä jäädä Suomeen. Olisi ollut liian kirvelevää palata lapsuuden Smoolantiin kuin tuhlaajapoika. Oli rakennettava raunioista jotakin, josta vielä voisi olla ylpeä.
-Elokuun seitsemäntenä, vuonna 1722 koitti vapaus. Majurin arvollaja kapteenin palkkaluokassa, 52-vuotiaana, Alexander Modelin komennettiin Kymenkartanon lääninjalkaväkipataljoonan Ruokolahden komppanian lmmaljärven kapteeninpuustelliin, josta hänet siirrettiin saman rykmentin Elimäen komppanian vastaavaan virkaan Pyhtään Kuninkaankylän Yrjakseen 4.12.1725.
+Elokuun seitsemäntenä, vuonna 1722 koitti vapaus. Majurin arvolla ja kapteenin palkkaluokassa, 52-vuotiaana, Alexander Modelin komennettiin Kymenkartanon lääninjalkaväkipataljoonan Ruokolahden komppanian lmmaljärven kapteeninpuustelliin, josta hänet siirrettiin saman rykmentin Elimäen komppanian vastaavaan virkaan Pyhtään Kuninkaankylän Yrjakseen 4.12.1725.
 Majuri, nyt jo voimissaan heikentynyt, mukavuutta kaipaava, lähes vanha mies. Oli vihonviimeinen aika ajatella pesänrakentamista.
@@ Rivi 111: / Rivi 110: @@
 Siinä siis sukupiiri, jota ei tarvinnut hävetä. Itseasiassa avio Anna Helena Pfeiffin kanssa oli loistokauppa Järsnäsin ja Barkerydin pappien jälkeläiselle miltä tahansa kantilta katsottuna.
-Majuri Alexander Martini Modelinja Anna Helena Pfeiffvihittiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 1.10.1728
+Majuri Alexander Martini Modelinja Anna Helena Pfeiff vihittiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 1.10.1728
 Ruotsin kartanoiden ja Tukholman palatsien elämään tottuneen Anna Helenan tuonti Yrjakseen kypsytti Modelinissa lopullisen päätöksen oman kiinteistön hankinnasta Suomessa; eihän aatelisrouvan arvolle sopinut Yrjaksen karu kruununpuustelli ja sen kehnot kamarit..

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2008 kello 07.45
Rivi 334:		Rivi 334:

	*Juhani Pesu, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi		*Juhani Pesu, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi
−
−
−	~~[[Luokka:Henkilöt]]~~

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2008 kello 07.35
Rivi 334:		Rivi 334:

	*Juhani Pesu, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi		*Juhani Pesu, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi
		+
		+
		+	[[Luokka:Henkilöt]]

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2008 kello 07.22
Rivi 333:		Rivi 333:


−		+	*Juhani Pesu, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi
−	~~'''Lihavoitu teksti'''~~