SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Yrjas

2008-02-20T10:23:26Z

Ansku:

'''Yrjas - Gustavslugn'''

Elimäen komppanian kapteenin virkatalo N:o 698 & 509, [[Ruotsinpyhtää]], [[Kuninkaankylä]].

Virkatalon haltijat:

*Engelbrekt Adam Krabbe 4.4.1717-14.10.1721

*Maj. Torsten Torwigge 14.10.1721-10.6.1725

*Engelbrekt Adam Krabbe 25.9.1725-4.12.1725

*Maj. Alexander Modelin 4.12.1725-28.12.1734

*Kristian Henrik von Krassow 28.12.1734-26.12.1751

*Ernst Norring 31.3.1752-4.5.1754

*Karl Fredrik Toll 29.8.1754-7.5.1757

*Jacob Johan Anckarström 7.5.1757 (rykm.maj. 14.12.1764) -18.11.1767

*Karl Otto Nassokin 18.3.1768-1.7.1771

*Adolf Aminoff 2.10.1771-14.12.1780

*Maj. Pehr af Enehjelm 4.4.1781 (arm.ev. 1787) -22.8.1790?

*Maj. Adam Hierta 22.8. 1790-1.2.1794

*Prik.adj. Pehr Suther 1.2.1794-26.10.1796

*Gustaf Wrede 26.10.1796-6.5.1802

*Arm. maj. Ernst Gustaf von Hertzen 6.5.1802 (pat.maj. 2.5.1803, evl -.9.1808) -22.5.1810.

* Viite: Wirilander Kaarlo, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810, Helsinki 1953

Viranhaltioista:

*Everstiluutnatti Alexander Modelin jäi paikkakunnalle ja osti
omakseen Pappila-rushtollin Ruotsinkylästä

*Kristian Henrik von Krassow kuoli virassaan ja jätti testamentilla
omaisuutensa taloudenhoitajalleen Anna Rödingille ja tämän pojalle
Jacob Giöslingille

*Jacob Johan Anckaström oli Kustaa III murhanneen Jacob Johan
Anckarström nuoremman isä ja on mitä todennäköisintä, että
kuninkaanmurhaaja, pikkupoikana, on ajoittain asunut Yrjaksessa.
Ruotsinpyhtään rippikirjat ovat Anckaströmien ajalta osittain tuhoutuneet

*Eversti Pehr af Enehjelm tuomittiin sekaantumisestaan Anjalan liittoon kuolemaan, mutta armahdettiin.

Kapteeninpuustelli sijaitsi Kuninkaankylän keskustassa kohoavalla kummulla, jolta avautui esteetön näköala Teutjärvelle.
Puustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, Murron tilan päärakennus rakennettiin sen raunioille.

Yrjas-nimi muuttui myöhemmin Gustavslugniksi, Ernst Gustaf von Hertzenin mukaan.

Puustellista Aminoffin ajalta on antanut kuvauksen Anders Allardt:

"Ar 1778 låt han (Aminoff) nedtaga och på nytt uppfora karaktärsbyggnaden "på säker och tillräkligt hög stenfot". Byggnaden höjdes med tre stockvarv for att kunna göra rummen och fonsterluftema högre. Den nyuppforda byggnaden var 34 ½ aln lång, 10 ½ aln bred och 6 ¼ aln hög under takbandet. Alla knutar fodrades med bräder. "I själva stenfoten" voro luftrör (väderträttar) anbragta for att hindra utvecklingen av svamp och röta. De 8 fönsterlufterna med 2 fönster i varje luft och 2 rader rutor hade han låtit höja, så att vart fönster erhöll 6 rutor i höjden och 3 på bredden. I vardera vindsgaveln insatte han ett enkelt fönster med 9 rutor. Foderbräder och karmar voro överstrukna med öljefärg. Även ett nytt fåhus med golv och mellantak av bildade balkar uppfördes år 1778."

("Vuonna 1778 antoi Aminoff purkaa ja uudelleenrakentaa päärakennuksen ''varmalle ja riitävälle kivijalalle". Rakennusta nostettiin kolmella hirsikerroksella huoneitten ja ikkunoitten korottamiseksi. Uudelleenpystytettynä se oli 34 ½ kyynärää pitkä, 10 ½ kyynärää leveä ja 6 ¼ kyynärää sisäkorkea. Kaikki nurkat laudoitetiin. "Itse kivijalkaan jätettiin ilma-aukot sienien ja lahon ehkäisemiseksi. Kahdeksassa ikkuna-aukossa oli kaksi ikkunaa kussakin ja niitä oli koroitettu kahdella ruudulla siten, että niissä nyt oli kuusi ruutua pysty- ja kolme ruutua vaakasuorassa. Molempiin tuulikaappeihin asennettiin yksi yhdeksänruutuinen ikkuna. Jalkalistat ja puitteet maalatiin öljyvärillä. Jopa uusi lattialla ja palkitulla välikatolla varustettu navetta pystytetiin vuonna 1778.").

*Viite: Anders Allardt, Strömfors Socken

Viirilä

2008-02-20T10:20:59Z

Ansku:

'''Viirilä - Virböle''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

=== 1. (7/8) Skarins ===

=== 2. (5/6) Skräddars ===

=== 3. (1/3) Ståhls ===

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Viirilä

2008-02-20T10:17:55Z

Ansku: /* 1. (7/8) Skarins */

'''Viirilä''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

=== 1. (7/8) Skarins ===

=== 2. (5/6) Skräddars ===

=== 3. (1/3) Ståhls ===

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Viirilä

2008-02-20T10:17:42Z

Ansku: /* Talot */

'''Viirilä''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

=== 1. (7/8) Skarins ===

=== 2. (5/6) Skräddars ===

=== 3. (1/3) Ståhls ===

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:30:11Z

Ansku: /* Talot */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

[[Vastila]],
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Keitala]]
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Ånäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*[[Strömforsin ruukki |Ruotsinpyhtään ruukki]] - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:29:09Z

Ansku: /* Talot */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

[[Vastila]],
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Keitala]]
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*[[Strömforsin ruukki |Ruotsinpyhtään ruukki]] - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Suomenkylä

2008-02-14T09:27:22Z

Ansku:

'''Suomenkylä - Finnby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Vastila

2008-02-14T09:26:10Z

Ansku:

'''Vastila''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:25:57Z

Ansku: /* Kylät */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

[[Vastila]],
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Keitala]]
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:25:44Z

Ansku: /* Kylät */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

[Vastila]],
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Keitala]]
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Keitala

2008-02-14T09:19:31Z

Ansku:

'''Keitala''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:19:16Z

Ansku: /* Kylät */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

Vastila,
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Keitala]]
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Petjärvi

2008-02-14T09:18:27Z

Ansku:

'''Petjärvi''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Strömforsin ruukki

2008-02-14T09:18:02Z

Ansku:

'''Strömforsin ruukki''' on [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Vähä-Ahvenkoski

2008-02-14T09:17:27Z

Ansku:

'''Vähä-Ahvenkoski''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Kulla

2008-02-14T09:17:03Z

Ansku:

'''Kulla''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Tesjoki

2008-02-14T09:16:33Z

Ansku:

'''Tesjoki''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Geddbergsö

2008-02-14T09:15:57Z

Ansku:

'''Geddbergsö''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Vahterpää

2008-02-14T09:15:10Z

Ansku:

'''Vahterpää''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Björnvik

2008-02-14T09:14:46Z

Ansku:

'''Björnvik''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Lappom

2008-02-14T09:14:25Z

Ansku:

'''Lappom''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Jokiniemi

2008-02-14T09:14:11Z

Ansku:

'''Jokiniemi''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Viirilä

2008-02-14T09:13:48Z

Ansku:

'''Viirilä''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Niemistö

2008-02-14T09:13:29Z

Ansku:

'''Niemistö''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Suomenkylä

2008-02-14T09:13:12Z

Ansku:

'''Suomenkylä''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:12:12Z

Ansku: /* Talot */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

Vastila,
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*[[Vastila]]:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*[[Suomenkylä]] - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*[[Niemistö]] - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*[[Viirilä]] - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*[[Jokiniemi]] - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*[[Keitala]]:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*[[Lappom]]:

1. Fiskars
2. Strandas

*[[Björnvik]]:

1. Anttila
2. Brädbondas

*[[Vahterpää]]:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*[[Geddbergsö]]:

1. Reimars

*[[Tesjoki]] - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*[[Kulla]]:

1. Kulla

*[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*[[Petjärvi]]:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:09:03Z

Ansku: /* Kylät */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

Vastila,
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
[[Suomenkylä]] - Finnby,
[[Niemistö]] - Näsby,
[[Viirilä]] - Virböle,
[[Jokiniemi]] - Ånäs,
[[Lappom]],
[[Björnvik]],
[[Vahterpää]],
[[Geddbergsö]],
[[Tesjoki]] - Tessjö,
[[Kulla]],
[[Vähä-Ahvenkoski]] - Lill Abbofors,
[[Strömforsin ruukki]] - Strömfors bruk,
[[Petjärvi]]

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*Vastila:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*Suomenkylä - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*Niemistö - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*Viirilä - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*Jokiniemi - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*Keitala:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*Lappom:

1. Fiskars
2. Strandas

*Björnvik:

1. Anttila
2. Brädbondas

*Vahterpää:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*Geddbergsö:

1. Reimars

*Tesjoki - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*Kulla:

1. Kulla

*Vähä-Ahvenkoski - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*Petjärvi:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Ruotsinpyhtää

2008-02-14T09:06:56Z

Ansku: /* Kylät */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

*http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

*Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

*Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

*Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

*31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

Vastila,
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
Suomenkylä - Finnby,
Niemistö - Näsby,
Viirilä - Virböle,
Jokiniemi - Anäs,
Lappom,
Björnvik,
Vahterpää,
Geddbergsö,
[[Tesjoki]] - Tessjö,
Kulla,
Vähä-Ahvenkoski - Lill Abbofors,
Strömforsin ruukki - Strömfors bruk,
Petjärvi

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

*Vastila:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

*[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

*[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

*[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

*Suomenkylä - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

*Niemistö - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

*Viirilä - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

*Jokiniemi - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

*Keitala:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

*Lappom:

1. Fiskars
2. Strandas

*Björnvik:

1. Anttila
2. Brädbondas

*Vahterpää:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

*Geddbergsö:

1. Reimars

*Tesjoki - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

*Kulla:

1. Kulla

*Vähä-Ahvenkoski - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

*Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

*Petjärvi:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

*http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

*Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

*Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

*Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

*http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

*Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

*Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

*Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Elimäki

2008-02-13T22:03:46Z

Ansku:

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''
:*

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

== Asukasluku ==

== Kylät ==

== Talot ==

== Isäntäluettelot ==

== Kirjallisuus ==

'''Sukukirjoja'''

:*

== Huomioita suvuista ==

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Paikkakunnat

2008-02-13T22:03:08Z

Ansku: /* PAIKKAKUNNAT */

Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua.

Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''.

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

= PAIKKAKUNNAT=

*'''[[Ahlainen]]'''
*'''[[Alajärvi]]'''
*'''[[Alatornio]]'''
*'''[[Alavus]]'''
*'''[[Asikkala]]'''
*'''[[Askola]]'''

*'''[[Elimäki]]'''
*'''[[Enonkoski]]'''
*'''[[Eura]]'''
*'''[[Eurajoki]]'''
*'''[[Evijärvi]]'''

*'''[[Haapajärvi]]'''
*'''[[Haapavesi]]'''
*'''[[Halikko]]'''
*'''[[Halsua]]'''
*'''[[Hankasalmi]]'''
*'''[[Harjavalta]]'''
*'''[[Hartola]]
*'''[[Hattula]]'''
*'''[[Hauho]]'''
*'''[[Haukipudas]]'''
*'''[[Hausjärvi]]'''
*'''[[Heinola]]'''
*'''[[Heinävesi]]'''
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''
*'''[[Helsinki]]'''
*'''[[Hiitola]]'''
*'''[[Hinnerjoki]]'''
*'''[[Honkajoki]]'''
*'''[[Honkilahti]]'''
*'''[[Hollola]]'''
*'''[[Huittinen]]'''
*'''[[Hämeenkoski]]'''
*'''[[Hämeenkyrö - Tavastkyrö]]'''
*'''[[Hämeenlinna]]'''

*'''[[Iisalmi]]'''
*'''[[Iitti]]'''
*'''[[Ikaalinen - Ikalis]]'''
*'''[[Ilmee]]'''
*'''[[Inkoo - Ingå]]'''

*'''[[Jaakkima]]'''
*'''[[Janakkala]]'''
*'''[[Jokioinen]]'''
*'''[[Joroinen]]'''
*'''[[Joutsa]]'''
*'''[[Juuka]]'''
*'''[[Jyväskylä]]'''
*'''[[Jämijärvi]]'''
*'''[[Jämsä]]'''
*'''[[Jääski]]'''

*'''[[Kaavi]]'''
*'''[[Kajaani]]'''
*'''[[Kalajoki]]'''
*'''[[Kalanti]]'''
*'''[[Kangasala]]'''
*'''[[Kangasniemi]]'''
*'''[[Kankaanpää]]'''
*'''[[Kannus]]'''
*'''[[Karjaa]]'''
*'''[[Karstula]]'''
*'''[[Karttula]]'''
*'''[[Karunki]]'''
*'''[[Karvia]]'''
*'''[[Kaustinen]]'''
*'''[[Kemi]]'''
*'''[[Kemijärvi]]'''
*'''[[Kerimäki]]'''
*'''[[Keuruu]]'''
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''
*'''[[Kiikala]]'''
*'''[[Kiikka]]'''
*'''[[Kiikoinen]]'''
*'''[[Kisko]]'''
*'''[[Kitee]]'''
*'''[[Kittilä]]'''
*'''[[Kiukainen]]'''
*'''[[Kiuruvesi]]'''
*'''[[Kivijärvi]]'''
*'''[[Kodisjoki]]'''
*'''[[Kokemäki]]'''
*'''[[Kontiolahti]]'''
*'''[[Korpilahti]]'''
*'''[[Kortesjärvi]]'''
*'''[[Koski Tl]]'''
*'''[[Kruunupyy - Kronoby]]'''
*'''[[Kuhmalahti]]'''
*'''[[Kuhmo]]'''
*'''[[Kuhmoinen]]'''
*'''[[Kuivaniemi]]'''
*'''[[Kullaa]]'''
*'''[[Kuopio]]'''
*'''[[Kuortane]]'''
*'''[[Kurikka]]'''
*'''[[Kuusamo]]'''
*'''[[Kuusjoki]]'''
*'''[[Käkisalmi]]'''
*'''[[Kälviä]]'''
*'''[[Köyliö]]'''

*'''[[Laitila]]'''
*'''[[Lammi]]'''
*'''[[Lapinjärvi]]'''
*'''[[Lapinlahti]]'''
*'''[[Lappajärvi]]'''
*'''[[Lappi Tl.]]'''
*'''[[Laukaa]]'''
*'''[[Lavansaari]]'''
*'''[[Lavia]]'''
*'''[[Lehtimäki]]'''
*'''[[Leppävirta]]'''
*'''[[Lestijärvi]]'''
*'''[[Liljendal]]'''
*'''[[Liperi]]'''
*'''[[Lohja]]'''
*'''[[Lohtaja]]'''
*'''[[Lokalahti]]'''
*'''[[Loppi]]'''
*'''[[Luopioinen]]'''
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''
*'''[[Loviisa]]'''
*'''[[Luvia]]'''

*'''[[Maaninka]]'''
*'''[[Maaria]]'''
*'''[[Marttila]]'''
*'''[[Merikarvia]]'''
*'''[[Messukylä]]'''
*'''[[Muhos]]'''
*'''[[Multia]]'''
*'''[[Muuruvesi]]'''
*'''[[Myrskylä - Mörskom]]'''
*'''[[Mäntsälä]]'''
*'''[[Mäntyharju]]'''

*'''[[Nakkila]]'''
*'''[[Nauvo]]'''
*'''[[Nilsiä]]'''
*'''[[Nivala]]'''
*'''[[Noormarkku]]'''
*'''[[Nurmes]]'''
*'''[[Nurmijärvi]]'''

*'''[[Oulainen]]'''
*'''[[Oulu]]'''

*'''[[Padasjoki]]'''
*'''[[Paimio]]'''
*'''[[Paltamo]]'''
*'''[[Parkano]]'''
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''
*'''[[Perho]]'''
*'''[[Pernaja]]'''
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''
*'''[[Pertteli]]'''
*'''[[Petäjävesi]]'''
*'''[[Pieksämäki]]'''
*'''[[Pielavesi]]'''
*'''[[Pietari]]'''
*'''[[Pihtipudas]]'''
*'''[[Pirkkala]]
*'''[[Pohja - Pojo]]'''
*'''[[Pomarkku]]'''
*'''[[Pori - Björneborg]]'''
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''
*'''[[Pornainen - Borgnäs]]'''
*'''[[Porvoo]]'''
*'''[[Pudasjärvi]]'''
*'''[[Pukkila]]'''
*'''[[Punkalaidun]]'''
*'''[[Purmo]]'''
*'''[[Pusula]]'''
*'''[[Pyhtää]]'''
*'''[[Pyhäjoki]]'''
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''
*'''[[Pyhämaa]]'''
*'''[[Pyhäranta]]'''
*'''[[Pöytyä]]'''

*'''[[Rantasalmi]]'''
*'''[[Rauma]]'''
*'''[[Rautalampi]]'''
*'''[[Reisjärvi]]'''
*'''[[Renko]]'''
*'''[[Riistavesi]]'''
*'''[[Ristijärvi]]'''
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''
*'''[[Rusko]]'''
*'''[[Rymättylä]]'''

*'''[[Saarijärvi]]'''
*'''[[Sakkola]]'''
*'''[[Salla]]'''
*'''[[Saloinen]]'''
*'''[[Sammatti]]'''
*'''[[Sauvo]]'''
*'''[[Seiskari]]'''
*'''[[Sievi]]'''
*'''[[Siikainen]]'''
*'''[[Siilinjärvi]]'''
*'''[[Sipoo]]'''
*'''[[Simo]]'''
*'''[[Sipoo]]'''
*'''[[Sodankylä]]'''
*'''[[Soini]]'''
*'''[[Somerniemi]]'''
*'''[[Somero]]'''
*'''[[Sortavala]]'''
*'''[[Sotkamo]]'''
*'''[[Sumiainen]]'''
*'''[[Sund]]'''
*'''[[Suomusjärvi]]'''
*'''[[Suomussalmi]]'''
*'''[[Sysmä]]'''
*'''[[Suonenjoki]]'''
*'''[[Säkkijärvi]]'''
*'''[[Sääminki]]'''

*'''[[Tammela]]'''
*'''[[Tampere]]'''
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''
*'''[[Tervola]]'''
*'''[[Tohmajärvi]]'''
*'''[[Toholampi]]'''
*'''[[Tornio]]'''
*'''[[Turku]]'''
*'''[[Tuusniemi]]'''
*'''[[Tuusula - Tusby]]'''
*'''[[Tyrväntö]]'''
*'''[[Tyrvää]]'''
*'''[[Töysä]]'''

*'''[[Ulvila]]'''
*'''[[Urjala]]'''
*'''[[Utajärvi]]'''
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''

*'''[[Vaala]]'''
*'''[[Vaasa]]'''
*'''[[Vahto]]'''
*'''[[Valkeala]]'''
*'''[[Varpaisjärvi]]'''
*'''[[Vehmaa]]'''
*'''[[Vehmersalmi]]'''
*'''[[Vesanto]]'''
*'''[[Veteli]]'''
*'''[[Vieremä]]'''
*'''[[Vihanti]]'''
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''
*'''[[Viitasaari]]'''
*'''[[Viljakkala]]'''
*'''[[Vimpeli]]'''
*'''[[Västanfjärd]]'''

*'''[[Ylivieska]]'''
*'''[[Ypäjä]]'''

*'''[[Ähtäri]]'''
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''
*'''[[Ämmänsaari]]'''

*'''[[Öja]]'''
----

Ruotsinkylä

2008-02-13T22:02:01Z

Ansku: /* 5 */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

==''' Talot''' ==

===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

===3. (1/4) '''Bottas'''===

===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===

"Määräaikaisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

===5. ===

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T22:01:47Z

Ansku:

Ruotsinkylä

2008-02-13T22:00:38Z

Ansku: /* 4. (5/12) '''Fiskars & Isakas''' */

Ruotsinkylä

2008-02-13T22:00:07Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

==''' Talot''' ==

===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

===3. (1/4) '''Bottas'''===

===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:58:21Z

Ansku: /* 3. (1/4) '''Bottas''' */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

===3. (1/4) '''Bottas'''===

===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:58:04Z

Ansku:

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:55:43Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:55:25Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) === '''Lassas, Lassila'''===

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:55:06Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) = '''Lassas, Lassila'''=

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:53:07Z

Ansku: /* Talot */

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:47:57Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä]]ssä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat
Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat,
taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava
von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809).
Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa.
Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa.
Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:45:47Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. Helsingissä
(Kajander) ja Myrskylässä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja Lapinjärvellä.

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat
Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat,
taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava
von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809).
Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa.
Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa.
Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]]Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:40:57Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. Helsingissä
(Kajander) ja Myrskylässä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja Lapinjärvellä.

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat
Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat,
taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava
von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809).
Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa.
Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa.
Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti Porvoosta Lapinjärven Hindersbyn
Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin Pernajan Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. Loviisan Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita.
Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:40:05Z

Ansku: /* Talot */

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. Helsingissä
(Kajander) ja Myrskylässä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja Lapinjärvellä.

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaakylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat
Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat,
taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava
von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809).
Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa.
Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa.
Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti Porvoosta Lapinjärven Hindersbyn
Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin Pernajan Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. Loviisan Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita.
Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Ruotsinkylä

2008-02-13T21:39:37Z

Ansku:

'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.
Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti.
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]]ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. Helsingissä
(Kajander) ja Myrskylässä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja Lapinjärvellä.

2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaakylä]]n Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat
Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat,
taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava
von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809).
Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa.
Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa.
Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

3. (1/4) '''Bottas'''

4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''

"Määräaikoisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti Porvoosta Lapinjärven Hindersbyn
Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin Pernajan Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. Loviisan Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita.
Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Pyhtää

2008-02-11T21:21:24Z

Ansku:

Paikkakunnat

2008-02-11T21:20:54Z

Ansku:

Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua.

Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''.

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

= PAIKKAKUNNAT=

*'''[[Ahlainen]]'''
*'''[[Alajärvi]]'''
*'''[[Alatornio]]'''
*'''[[Alavus]]'''
*'''[[Asikkala]]'''
*'''[[Askola]]'''

*'''[[Enonkoski]]'''
*'''[[Eura]]'''
*'''[[Eurajoki]]'''
*'''[[Evijärvi]]'''

*'''[[Haapajärvi]]'''
*'''[[Haapavesi]]'''
*'''[[Halikko]]'''
*'''[[Halsua]]'''
*'''[[Hankasalmi]]'''
*'''[[Harjavalta]]'''
*'''[[Hartola]]
*'''[[Hattula]]'''
*'''[[Hauho]]'''
*'''[[Haukipudas]]'''
*'''[[Hausjärvi]]'''
*'''[[Heinola]]'''
*'''[[Heinävesi]]'''
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''
*'''[[Helsinki]]'''
*'''[[Hiitola]]'''
*'''[[Hinnerjoki]]'''
*'''[[Honkajoki]]'''
*'''[[Honkilahti]]'''
*'''[[Hollola]]'''
*'''[[Huittinen]]'''
*'''[[Hämeenkoski]]'''
*'''[[Hämeenkyrö - Tavastkyrö]]'''
*'''[[Hämeenlinna]]'''

*'''[[Iisalmi]]'''
*'''[[Iitti]]'''
*'''[[Ikaalinen - Ikalis]]'''
*'''[[Ilmee]]'''
*'''[[Inkoo - Ingå]]'''

*'''[[Jaakkima]]'''
*'''[[Janakkala]]'''
*'''[[Jokioinen]]'''
*'''[[Joroinen]]'''
*'''[[Joutsa]]'''
*'''[[Juuka]]'''
*'''[[Jyväskylä]]'''
*'''[[Jämijärvi]]'''
*'''[[Jämsä]]'''
*'''[[Jääski]]'''

*'''[[Kaavi]]'''
*'''[[Kajaani]]'''
*'''[[Kalajoki]]'''
*'''[[Kalanti]]'''
*'''[[Kangasala]]'''
*'''[[Kangasniemi]]'''
*'''[[Kankaanpää]]'''
*'''[[Kannus]]'''
*'''[[Karjaa]]'''
*'''[[Karstula]]'''
*'''[[Karttula]]'''
*'''[[Karunki]]'''
*'''[[Karvia]]'''
*'''[[Kaustinen]]'''
*'''[[Kemi]]'''
*'''[[Kemijärvi]]'''
*'''[[Kerimäki]]'''
*'''[[Keuruu]]'''
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''
*'''[[Kiikala]]'''
*'''[[Kiikka]]'''
*'''[[Kiikoinen]]'''
*'''[[Kisko]]'''
*'''[[Kitee]]'''
*'''[[Kittilä]]'''
*'''[[Kiukainen]]'''
*'''[[Kiuruvesi]]'''
*'''[[Kivijärvi]]'''
*'''[[Kodisjoki]]'''
*'''[[Kokemäki]]'''
*'''[[Kontiolahti]]'''
*'''[[Korpilahti]]'''
*'''[[Kortesjärvi]]'''
*'''[[Koski Tl]]'''
*'''[[Kruunupyy - Kronoby]]'''
*'''[[Kuhmalahti]]'''
*'''[[Kuhmo]]'''
*'''[[Kuhmoinen]]'''
*'''[[Kuivaniemi]]'''
*'''[[Kullaa]]'''
*'''[[Kuopio]]'''
*'''[[Kuortane]]'''
*'''[[Kurikka]]'''
*'''[[Kuusamo]]'''
*'''[[Kuusjoki]]'''
*'''[[Käkisalmi]]'''
*'''[[Kälviä]]'''
*'''[[Köyliö]]'''

*'''[[Laitila]]'''
*'''[[Lammi]]'''
*'''[[Lapinjärvi]]'''
*'''[[Lapinlahti]]'''
*'''[[Lappajärvi]]'''
*'''[[Lappi Tl.]]'''
*'''[[Laukaa]]'''
*'''[[Lavansaari]]'''
*'''[[Lavia]]'''
*'''[[Lehtimäki]]'''
*'''[[Leppävirta]]'''
*'''[[Lestijärvi]]'''
*'''[[Liljendal]]'''
*'''[[Liperi]]'''
*'''[[Lohja]]'''
*'''[[Lohtaja]]'''
*'''[[Lokalahti]]'''
*'''[[Loppi]]'''
*'''[[Luopioinen]]'''
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''
*'''[[Loviisa]]'''
*'''[[Luvia]]'''

*'''[[Maaninka]]'''
*'''[[Maaria]]'''
*'''[[Marttila]]'''
*'''[[Merikarvia]]'''
*'''[[Messukylä]]'''
*'''[[Muhos]]'''
*'''[[Multia]]'''
*'''[[Muuruvesi]]'''
*'''[[Myrskylä - Mörskom]]'''
*'''[[Mäntsälä]]'''
*'''[[Mäntyharju]]'''

*'''[[Nakkila]]'''
*'''[[Nauvo]]'''
*'''[[Nilsiä]]'''
*'''[[Nivala]]'''
*'''[[Noormarkku]]'''
*'''[[Nurmes]]'''
*'''[[Nurmijärvi]]'''

*'''[[Oulainen]]'''
*'''[[Oulu]]'''

*'''[[Padasjoki]]'''
*'''[[Paimio]]'''
*'''[[Paltamo]]'''
*'''[[Parkano]]'''
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''
*'''[[Perho]]'''
*'''[[Pernaja]]'''
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''
*'''[[Pertteli]]'''
*'''[[Petäjävesi]]'''
*'''[[Pieksämäki]]'''
*'''[[Pielavesi]]'''
*'''[[Pietari]]'''
*'''[[Pihtipudas]]'''
*'''[[Pirkkala]]
*'''[[Pohja - Pojo]]'''
*'''[[Pomarkku]]'''
*'''[[Pori - Björneborg]]'''
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''
*'''[[Pornainen - Borgnäs]]'''
*'''[[Porvoo]]'''
*'''[[Pudasjärvi]]'''
*'''[[Pukkila]]'''
*'''[[Punkalaidun]]'''
*'''[[Purmo]]'''
*'''[[Pusula]]'''
*'''[[Pyhtää]]'''
*'''[[Pyhäjoki]]'''
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''
*'''[[Pyhämaa]]'''
*'''[[Pyhäranta]]'''
*'''[[Pöytyä]]'''

*'''[[Rantasalmi]]'''
*'''[[Rauma]]'''
*'''[[Rautalampi]]'''
*'''[[Reisjärvi]]'''
*'''[[Renko]]'''
*'''[[Riistavesi]]'''
*'''[[Ristijärvi]]'''
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''
*'''[[Rusko]]'''
*'''[[Rymättylä]]'''

*'''[[Saarijärvi]]'''
*'''[[Sakkola]]'''
*'''[[Salla]]'''
*'''[[Saloinen]]'''
*'''[[Sammatti]]'''
*'''[[Sauvo]]'''
*'''[[Seiskari]]'''
*'''[[Sievi]]'''
*'''[[Siikainen]]'''
*'''[[Siilinjärvi]]'''
*'''[[Sipoo]]'''
*'''[[Simo]]'''
*'''[[Sipoo]]'''
*'''[[Sodankylä]]'''
*'''[[Soini]]'''
*'''[[Somerniemi]]'''
*'''[[Somero]]'''
*'''[[Sortavala]]'''
*'''[[Sotkamo]]'''
*'''[[Sumiainen]]'''
*'''[[Sund]]'''
*'''[[Suomusjärvi]]'''
*'''[[Suomussalmi]]'''
*'''[[Sysmä]]'''
*'''[[Suonenjoki]]'''
*'''[[Säkkijärvi]]'''
*'''[[Sääminki]]'''

*'''[[Tammela]]'''
*'''[[Tampere]]'''
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''
*'''[[Tervola]]'''
*'''[[Tohmajärvi]]'''
*'''[[Toholampi]]'''
*'''[[Tornio]]'''
*'''[[Turku]]'''
*'''[[Tuusniemi]]'''
*'''[[Tuusula - Tusby]]'''
*'''[[Tyrväntö]]'''
*'''[[Tyrvää]]'''
*'''[[Töysä]]'''

*'''[[Ulvila]]'''
*'''[[Urjala]]'''
*'''[[Utajärvi]]'''
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''

*'''[[Vaala]]'''
*'''[[Vaasa]]'''
*'''[[Vahto]]'''
*'''[[Valkeala]]'''
*'''[[Varpaisjärvi]]'''
*'''[[Vehmaa]]'''
*'''[[Vehmersalmi]]'''
*'''[[Vesanto]]'''
*'''[[Veteli]]'''
*'''[[Vieremä]]'''
*'''[[Vihanti]]'''
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''
*'''[[Viitasaari]]'''
*'''[[Viljakkala]]'''
*'''[[Vimpeli]]'''
*'''[[Västanfjärd]]'''

*'''[[Ylivieska]]'''
*'''[[Ypäjä]]'''

*'''[[Ähtäri]]'''
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''
*'''[[Ämmänsaari]]'''

*'''[[Öja]]'''
----

Ruotsinpyhtää

2008-02-11T21:19:32Z

Ansku: /* Historiaa */

[[Paikkakunnat]]

[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=459&TYPE=HTML&LANG=FI

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:*

== Historiaa ==

Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi [[Pyhtää]] pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin [[Pernaja]]n emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. [[Loviisa]]) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.

Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817,
muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi
elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".

Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.

== Asukasluku ==

Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:

Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä

Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä

Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä

31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.

== Kylät ==

Vastila,
[[Haavisto]],
[[Ruotsinkylä]] - Svenskby,
[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle,
Suomenkylä - Finnby,
Niemistö - Näsby,
Viirilä - Virböle,
Jokiniemi - Anäs,
Lappom,
Björnvik,
Vahterpää,
Geddbergsö,
Tesjoki - Tessjö,
Kulla,
Vähä-Ahvenkoski - Lill Abbofors,
Strömforsin ruukki - Strömfors bruk,
Petjärvi

== Talot ==

Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:

Vastila:

1.Kaivola
2. Hannula
3. Koskmattila
4. Sihvola
5. Pässilä

[[Haavisto]]:

1. Yrjölä
2. Heikkilä
3. Eerola

[[Ruotsinkylä]] - Svenskby:

1. Lassas
2. Pappila
3. Bottas
4. Fiskars
5. Wäfvars
6. Pesus
7. Pullos
8. Klemola
9. Möters
10. Eerikkilä
11. Wäntens
12. Muckis
13. Svidis
14. Greisas
15. Smeds
16. Pekkola
17. Remus
18.Bengtas
19.Nybondas

[[Kuninkaankylä]] - Kungsböle:

1. Yrjas (Gustavslugn)
2. Barkas
3. Michels
4. Hommas
5. Jönsas
6. Bengts
7. Samels
8. Lassas
9. Bengtas
10. Ollas
11. Eskils
12. Mårtens

Suomenkylä - Finnby:

1. Poisas
2. Kåskas
3. Mårtens
4. Eskels

Niemistö - Näsby:

1. Budde
2. Kullbergs
3. Sievers
4. Norrila

Viirilä - Virböle:

1. Skarins
2. Skräddars
3. Ståhls

Jokiniemi - Anäs:

1. Wirginia gård
2. Finnas

Keitala:

1. Smeds
2. Willmans
3. Sundviks

Lappom:

1. Fiskars
2. Strandas

Björnvik:

1. Anttila
2. Brädbondas

Vahterpää:

1. Björkmans
2. Bullers
3. Ranas

Geddbergsö:

1. Reimars

Tesjoki - Tessjö:

1. Skogby
2. Willigmans
3. Holmgård
4. Danas
8. Bergs
9. Bengts
10. Tavastas
12. Antas
13. Påvals
14. Pasikas
15. Nybondas
19. Marby
20. Petas
21. Botas
22. Grims
23. Kvarnby
24. Storbygård
25. Ollas
26. Tervas
27. Tomasas
28. Knuts
29. Smeds
30. Björkböle

Kulla:

1. Kulla

Vähä-Ahvenkoski - Lill-Abbofors:

1. Heikas
2. Ryttars
3. Lassas
4. Nybondas
5. Svarvars
6. Böisas

Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk

Petjärvi:

1. Petjärvi

== Isäntäluettelot ==

Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ruotsinpyht%E4%E4

== Kirjallisuus ==

Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan

Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991

Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927

'''Sukukirjoja'''

Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

== Huomioita suvuista ==

Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:

http://gw3.geneanet.org/index.php3?b=nystrogr&lang=en

Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:

Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268

Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765

Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

----

Kuninkaankylä

2008-02-11T21:14:53Z

Ansku:

'''Kuninkaankylä - Kungsböle''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==

Haavisto

2008-02-11T21:14:07Z

Ansku:

'''Haavisto''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä

== Talot ==

==Käsityöläisiä==

== Lähteet==