Digiarkiston keskustelufoorumi

rippikirjassa Henric Thomasson s. 28.12.1721 kuolinpäivä 22.12.1788
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat ... vat/12.jpg
haudattujen kirjassa haudattu 18.1.1789
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat ... at/258.jpg
voiko kuoleman ja hautauksen väli olla noin pitä, vai onko TAAS jotain en näe/tajua
etukäteen kiittäen

Jaa vain vajaa kuukausi: joulun aika ja kylmä talvi sekä kova tanner. Voi olla haudankaivaja talvi/joululomalla!!

Talvella ruumiin säilytys ei tosiaan tuota ongelmaa niin kuin lämpimään aikaan.

Tuollaisen viivästyksen syynä on voinut olla vaikka se, että on haluttu saada kaikki oleelliset ihmiset paikalle hautajaisiin. Muita "tyypillisiä" viivästyksen syitä on esim. ruumiin löytyminen vasta paljon kuoleman jälkeen tai rikosoikeudellinen kuolinsyyn selvittäminen.

Lainaus: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/talvihau.htm

Moni asuinpaikka varsinkin pohjoisessa Suomessa on sijainnut tiettömien taipaleiden tai vesistöjen takana, niin että sieltä on ollut mahdotonta kuljettaa vainajia hautausmaille sulan ja lumettoman maan aikana niin hevosella kuin veneelläkin. Toisaalta kuljettamisen esteenä on saattanut olla kelirikkoaika syksyllä tai keväällä. Silloin vainajat on ollut haudattava aluksi kuolinpaikkakunnalla väliaikaisesti ns. valehautaan eli kesähautaan. Sieltä heidät on sitten kuljetettu hautausmaalle talvikelillä hevosella tai muulla tavalla.

Olsikohan ollut esteenä esim heikot jäät tai lumeton alkutalvi, joka on siirtänyt hautausta

Eräässä Lapin elettyä elämää koskevassa muistelukirjassa oli kohta, jota en ole unohtanut vaikka en enää muista mikä olikaan tuo kirja. Perheen koti sijaitsi 20 kilometrin päässä auratulta tieltä. Vanha isäntä ja kaksi miestä kävelivät tai hiihtivät suorinta reittiä kotiinsa. Vanha isäntä sai puolessa välissä matkaa niin pahan sairaskohtauksen että kuoli. Hänet haudattiin viereiseen kivenröykkiöön pedoilta suojaan. Lumien sulettua alkukesään päästyä pidettiin hautajaiset. Kaksi miestä lähti hakemaan vainajaa. Kyllä vainaja löytyikin, mutta kiviröykkiö oli umpijäässä ja arkkuun ei vainajaa olisi mitenkään ehjänä voitu saada irroitetuksi. - Hautajaiset pidettiin. - Vuosia myöhemmin toinen vainajaa noutamaan lähteneistä oli kuolinvuoteellaan ja kertoi hänen mieltään rankasti painaneen asian. Hän oli kaverinsa kanssa laittanut arkkuun sopivan painavia koivupökkelöitä. Ne oli sitten hautajaisten jälkeen arkussa haudattu kirkkotarhaan. - Elämässä voi siis sattua kaikenlaista ja myös elämän jälkeen.