Alkuun jotain tällaista jonkinlaisen verkon silmäilyn tuottamaa varmaan kannattaa lueskella, myös maaseudun käsityöläisistä kertovaa tarinaa, koska kokonaiskuva sitä vaatii. Heinolan pitäjän käsityöläisyydestä joitakin sivuja ainakin Jorma Wilmin kirjassa Heinolan pitäjän historia. Kaupunkioikeudet Heinola sai vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin, joten tämän jälkeiseltä ajalta kai oikeastaan kysellään.
Tai jos jotain tiettyjä henkilöitä etsinnässä, nimet ja perustiedot olisi hyvä tarjota
https://blog.myheritage.fi/historia/kas ... upuolelle/
Googlen tekoälli parsinut tuosta mm.:
"1700-luvun kaupunkikäsityöläisyys Suomessa perustui ammattikuntajärjestelmään, jossa ammattikunnat eli killat sääntelivät tuotantoa, hintoja ja mestarien määrää, turvaten käsityöläisten asemat ja ylläpitäen ammatillista laatua. Ammattikunnat olivat vahvoja kartelleja, jotka määrittelivät, ketkä saivat harjoittaa ammattia, ja järjestelmä ohjasi kisällin kehittymistä mestariksi. "
Ammattikuntia koskevat asiakirjat
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/a ... asiakirjat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikuntalaitos
Merja Uotila: Maaseutukäsityöläisten sosiaalinen asema ja keskinäinen hierarkia esimodernissa Suomessa
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_66302
"Esiteollisena aikana käsityö katsottiin kaupankäynnin tavoin urbaaniksi ammatiksi, jota olisi saanut
harjoittaa vain kaupunkiympäristössä ja ammattikuntien alaisuudessa. Kruunu pyrki esimerkiksi
muuttokehotuksin ja käskyin kokoamaan maaseudulla asuvia käsityöläisiä kaupunkeihin, joissa
käsityötä pystyttiin paremmin valvomaan."
Maaseudun käsityöläisistä, mm. maaherran myöntämästä pitäjänkäsityöläisen valtakirjasta...
https://journal.fi/ennenjanyt/article/d ... 3?inline=1